Espoon kaupungin talous on vahva, mutta sen ohjaus ei ole riittävän pitkäjänteistä. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotieto osoitta noin 62 miljoonan euron ylijäämää. Samaan aikaan kaupungin virkamiesjohto ilmoittaa ettei ole varaa korjata &homekouluja& tai rakentaa niiden tilalle uusia kouluja. Tai, ei ole mahdollista sujuvoittaa rakennusvalvontaa ja kaavoitusta, koska siihen ei ole varaa. Ei ole ihme, että kaupunkilaiset ovat tallaisesta taloudenpidosta hämillään ja kysyvät: Miten niin ei ole varaa? Minäkin olen kysynyt jo 16 vuotta talousarvioneuvotteluissa istuneena. Olen tehnyt useita tilannetta parantavia esityksiä, mm. 10 miljoona euron lisärahaa koulujen korjaukseen, lisää henkilöstöä vanhustenhoitoon, samoin lasten ja nuorten ongelmien varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta aina ne ovat kaatuneet samaan väittämään, ei ole rahaa. Kuitenkin vuosi toisensa jälkeen tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä.
Näiden turhauttavien väittämien tueksi, ettei Espoolla olis varaa, on esitetty sellaisi kalvosulkeisia ja dokumentteja ettei kertakaikkiaan rahaa ole edes Suomen pankissa. Tilanne on kuin Tuntematon sotilas elokuvassa, kun sotilaalla oli nälkä, niin aina löytyi joku herra, joka löi nenän eteen sellaiset paperit, ettei sulla kertakaikkiaan voi ola nälkä. Mutta kun nälkä on ja Espoolla rahaa, niin mitä pitäisi tehdä?
Espoon talouden parantamiseksi muutama ajatus. Espoolla ei ole tarvetta veronkorotuksiin, vaan talouden parempaan ohjaukseen. Taloutta ohjaavaa laskentatoimea on kehitettävä siten, että tulevaisuusarviot ja suunnitelmat ulottuvat vähintään 20 vuoden päähän, mieluummin 30 vuodenpäähän. Näin suuryritsetkin tekevät, kun simuloivat tulevaisuutta. Verotulojen ja investointien tuottavuudesta on kyettävä tekemään samalla tavalla ennusteita, joiden pohjalta investointeja voidaan perustella ja niistä päättää. Kaupungin velkoja tulisi analysoida usealla tavalla. Pitäisi selkeästi erotella tuottavat investointivelat erilliseksi ryhmäksi ja esittää niille tuottoarvio, jolloin velalle tulisi mielekäs syy. Pitäisi kuvata tarkemmin, kuinka paljon joku investointi tuo lisää verotuloja, asukkaita ja yrityksiä. Sellainen investointikatto (180 milj.euroa), joka Espoolla nyt on, ei perustu todelliseen tarveanalyysiin ja kestäväntalouden mallinukseen, josta syntyisi talouden dynaamisia vaikutuksia, vaan laskennalliseen periaatepäätökseen tavotellusta velan määrästä. Käytännössä Espoon investointikatto lisää kustannuksia ja kaupungin velkaa hallitesemattomalla tavalla. Espoon Kristillisdemokraatit ovat esittäneet ja esittävät, että investointikaton tulisi olla joustava, todellisen tarpeen mukaan. Vuodet 2017-2020 korkeampi ja sitten laskeva. Näin koulut saataisiin korjattua ja uusia kouluja rakennettua kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyisellä talouslinjalla korjausvelka kasvaa joka vuosi ja Espoo rakentaa yhden koulun liian vähän per vuosi. Oppilasmäärää per luokka joudutaan lisäämään, jotta kaikkilla olisi opiskelupaikka. Hunosta taloussuunnitelusta laskun maksavat oppilaat heikentyneenä opetuksena ja tilojen ahtautena. Tämä ei ole järkevää, Espoo pystyy parempaan halutessaan. KooDee on valmis tekemään enemmän terveen taloudenpidon eteen. Äänelläsi on merkitystä.
