ALUEVAALIT 23.1.2022 - PARHAAT VOIMAT PÄÄTTÄMÄÄN
Miksi olen ehdokkaana?
Aluevaltuustot muodostavat täysin uuden hallinnon tason, joka päättää meidän kaikkien tulevista terveys- ja sosialipalveluista. Kokemukseni päättäjänä työskentelystä Espoon valtuustossa (20 vuotta) ja Uudenmaan maakuntavaaltuustossa (12 vuotta), antavat luotettavan lähtökohdan toimintaan sinun hyväksesi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustossa. Kokemukseni on käytössäsi.
Keskeiset tavoitteeni ovat: Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa
Tulevissa aluevaaleissa päätetään, miten uusilla hyvinvointialueilla tuotetaan ja järjestetään terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelut. Keskeisessä vastuussa palvelujen järjestämisessä ovat uudet hyvinvointialueiden valtuustot. Nämä päättäjät valitaan 23.1.2022.
Palvelut lähelle ihmistä
Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava lähipalveluina eri puolilla hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa. Ihminen ei ole heittopussi. Hoitoon on päästävä lähellä ja jonottamatta.
Osa palveluista voidaan viedä lähelle asiakkaita liikkuvina palveluina tai etävastaanottojen avulla. Pelastuspalvelujen on toimittava koko maassa ja hädän ollessa suurin on avun oltava lähellä.
Laadukasta hoitoa vauvasta vaariin
Hoidon laadusta ja mitoituksista ei saa tinkiä. Hoitoketjujen on oltava sujuvia – oikeita palveluja on saatava oikeaan aikaan, myös silloin kun kyse on vaativasta erikoissairaanhoidosta.
Hyvässä hoivassa toteutuu neljän takuun malli: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu.
Asiakasturvallisuuden puutteet on korjattava viipymättä.
Korkea laatu vaatii tutkimusta ja tiedolla johtamista. Kansalliset laaturekisterit on otettava käyttöön ja uusinta teknologiaa hyödynnettävä.
Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä
Palveluja on saatava hyvissä ajoin ja matalalla kynnyksellä. Ihmisiä on kuunneltava ja palveluiden painopiste siirrettävä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Matalan kynnyksen seulonnat ja terveystarkastukset säästävät ihmishenkiä.
Päihde- ja mielenterveyspalveluihin on päästävä helposti, ja terapiatakuu pitää saada käyttöön. Perheet tarvitsevat lisää tukea ja kotipalveluja.
Liikunta on lääke ja kulttuuri lisää elämänlaatua. Viisas hyvinvointialue panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä kuntien kanssa.
Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa
Henkilöstön työolot on korjattava ja työn kuormitusta vähennettävä. Palkkaus ja työsuhdeasiat on saatava kuntoon ja lisättävä joustoja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Työntekijöitä on kuunneltava omaan työhön liittyvissä asioissa. Työhyvinvointiin panostaminen vähentää poissaoloja ja kustannuksia.
Yhteistyöllä parempia palveluita
Hyvinvointialueet tarvitsevat yrityksiä ja järjestöjä kumppanikseen huolehtiakseen asukkaiden palveluista. Julkinen sektori ei selviä terveyspalveluista ilman toimivaa yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden arvokas työ tukee julkisia palveluja.
Palveluseteleillä on mahdollista edistää lisätään asiakkaan valinnanvapautta, nopeaa hoitoon pääsyä ja hoitovelan purkamista.
Fiksuilla julkisilla hankinnoilla edistetään oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.
Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa
Hyvinvointi tarvitsee puolustajansa raskaiden hallintohimmeleiden rakentajia vastaan. Hyvinvointialueilla ei tarvita piilopuoluetukea valtuustoryhmille eikä poliittisia virkanimityksiä.
Kaikkien alueen kuntien äänen on kuuluttava aluehallinnossa monipuolisen lautakuntarakenteen kautta. Palveluverkkoja koskevia päätöksiä ei pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Hyvinvointialueiden tulee toimia avoimesti ja tehdä kustannuksistaan läpinäkyviä ja vertailtavia.
Työn verotus ei saa kiristyä – EHDOTON ei maakuntaverolle.