Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, kunnioittaa omantunnonvaputta, on turvallisempi, yrittäjäystävällisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt. Näistä lupauksista ja tavoitteista annan joka vuosi väliraportin, miten ole toiminut ja miten lupaukset ovat toteutuneet. 

1. Välittämisen kulttuuri lisääntyy

Ihmisenä ihmiselle. Minulla, ja meillä kaikilla, on vastuu siitä, millaisessa ilmapiirissä Suomen nousua rakennetaan. Edistämmekö syyttävää, taaksepäin katsovaa näkemystä, vai rohkaisevaa ja eteenpäin katsovaa kulttuuria. Haluan olla se, joka luo sellaista ilmapiiriä ja välittämisen kulttuuria, jossa kaikista pidetään huolta. Jossa kaikille annetaan mahdollisuuksia, niistä olosuhteista käsin, joissa hän on. Haluan rakentaa Suomelle positiivisen nousukierteen aikajakson. Teen sen rukoillen ja kiitollisella sydämellä, viisautta ja luovuutta pyytäen. 

2. Peruspalveluiden rahoitus on turvattu

Verovaroilla on ensisijaisesti turvatta kaikille kansalaisille yhtäläiset peruspalvelut. Tämän toteutumisen valvonta ja resurssien turvaaminen on politiikkojen vastuulla. Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. Tämä tuo erityisen haasteen rahoituksen riittävyydelle. On tullut aika käydä peruspalveluiden sisällöstä laaja keskustelu: Mitä tarkoitetaan peruspalveluilla ja hyvinvointipalveluilla? Ovatko ne yksi ja sama asia? Vai tulisiko niitä tarkastella uudesta näkökulmasta käsin?

Uskon, että peruspalveluiden rahoitus on mahdollista ratkaista palveluiden uudelleen määrityksellä, jolloin käytettävissä olevat varat kohdistuisivat selkeämmin kaikkein tärkeimpiin palveluihin. Tähän uudelleen järjestelyyn on otettava mukaan mahdollisuus, jossa yksityisen sektorin paras osaaminen, yhdessä kunnallisen sektorin kanssa, tuottavat palveluita.

3. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle

1990 luvun laman yhteydessä tehdyt tukien leikkaukset erityisesti pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä, ovat jääneet hyvinä vuosina palauttamatta. Perusturvaa on hieman parannettu, mutta ei riittävästi. Tästä johtuen, on vähävaraisten kansalaisten perusturva jäänyt sellaiselle tasolle, ettei sillä enää tule toimeen, vaan monet ajautuvat köyhyyteen ja tukiluukuille. Tukien tasoja on nostettava vaalikauden aikana tasaisesti siten, että ne vastaavat hintojen nousua ja yleistä tulokehitystä. Syyperusteisen sosiaaliturvan ehtoja on tarkistettava siten, että kaikille taataan yhtäläinen mahdollisuus saada apua. Harkinnanvaraista tukea on lisättävä. Yhdenluukun periaate on toteutettava.

4. Terveyspalveluiden saatavuus paranee

Suomalainen neuvola- ja terveyskeskuspalvelu yhdessä työterveyshuollon kanssa ovat kansanterveytemme perusta. Niiden toimintaedellytyksiä peruspalveluina on kehitettävä ja saatavuus lähipalveluna turvattava. Erityisesti kouluterveydenhuoltoon on lisättävä resursseja, koulupsykologien ja koulukuraattoreiden määrä suhteessa opiskelijoiden määrään on tarkennettava. Nykyisiä suosituksia ei noudateta, koska niiden noudattamatta jättämisestä ei ole seuraamuksia. Mitoitukset on kirjattava lakiin, jotta resurssit kohdistuvat oikein. Varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen apu on toteutettava.  

5. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva

Kokonaisveroasteemme on noussut äärirajoilleen. Me suomalaiset emme yleensä valita veroista. Hyväksymme progressiivisen verotusjärjestelmän ja korkean veroasteen, koska pidämme tärkeänä sillä saatavaa perusturvaa ja yhtäläistä koulutusta ja terveydenhuoltoa kaikille. Olemme kokeneet korkean verotuksen oikeudenmukaisena. Nyt olemme kuitenkin saavuttaneet verotuksessa niin korkean tason, ettei käsitys siitä saatavasta hyödystä enää vastaa maksettavaksi tulevan veron määrää. Verot lisääntyvät ja samalla palvelut heikkenevät, veroja ei enää koeta oikeudenmukaisina. Samaan aikaan nousevat työntekijältä perittävät eläke- ja muut maksut, jotka leikkaavat ostovoimaa. Käteen jäävä palkka riittää yhä harvemmalla päivittäiseen elämään, jonot leipäjonoissa kasvavat kaikkialla Suomessa. Työn vaihtosuhde on muuttumassa negatiiviseksi ja hyvästä verosta on tulossa paha vero. Veronkierto ja pimeän työn tekeminen lisääntyvät. Tässä verokierteessä on vain menettäjiä. Tämä kierre on katkaistava. Verotusjärjestelmämme on uudistettava. Verotus on saatettava sellaiselle tielle, jossa se koetaan oikeudenmukaiseksi, jossa käteen jäävällä osalla selviää, ja joka rohkaisee työntekoa ja yrittäjyyttä.

Työn verotusta on voitava keventää vaalikauden aikana. Kenenkään ei tule joutua maksamaan tuloistaan veroja yli 50 %. On harhaa kuvitella, että kansantalous ja kulutus nousevat siten, että työn verotusta kiristeteään ja samaan aikaan yritysten verorasitetta kasvatetaan. Tämä kierre on katkaistava. Vain ostovoimaa lisäämällä kotimainen kysyntä lisääntyy. Keskusteluun on nostettu ns veroastekatto, jossa seuraavan kolmen vaalikauden aikana kokonaisveroastetta EI nosteta. Kannatan tätä lämpimästi.

6. Työllistymisen esteitä on poistettu

Työmarkkinat ovat murroksessa. Tarjolla oleva työ on vaihtamassa muotoaan. Ammatillisuus ja koulutus korostuvat. Suomeen on syntymässä kokonaan uusia työaloja ja vanhoja työaloja on hiljalleen poistumassa. Tässä tilanteessa, jossa vanhat ajattelutavat eivät enää toimi, on oikein kysyä, miksi työmarkkinaosapuolet rakentavat poteroita, kun tulisi ratkaista, miten työn tarjonta ja tekijät kohtaisivat. Miten työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä voidaan edistää? Miksi on työttömälle kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä, kuin tehdä työtä? Vastausta tähän kysymykseen on etsitty monilla eri tutkimuksilla, niin ruuhkasuomessa, kuin Kainuun korvessa. Hyviä vastauksia on myös löytynyt, mutta työmarkkinajärjestöt eivät löydä näistä sellaista yhteistä nimittäjää, jonka kanssa molemmat osapuolet voisivat kokea onnistuneensa tehtävässään. Tässä pelissä on lopulta vain yksi kärsijä: työtön. Olisiko aika uudistaa koko työmarkkinoiden etujärjestöjärjestelmä? Sitä odotellessa voisimme tehdä seuraavia asioita. Yksi nopeimmin työpaikkoja lisäävä toimenpide on pienten ja keskisuurien yrityksien työllistämistukien lisääminen ja työn tarjoamisen helpottaminen työttömälle. Toinen merkittävä toimenpide on, työttömyysturvan jatkuminen, silloinkin kun ottaa vastaan lyhytkestoisen työn. Kolmas toimi on, aktiivisesti siirretään työkyvyttömyyseläkettä jonottavat työhön kykenemättömät sairaat, työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljänneksi, suurteollisuuden tukeminen olisi sidottava työllistämiseen ja investointeihin Suomeen. Viidenneksi, kolmannen sektorin potentiaali on otettava käyttöön yhtenä merkittävänä sosiaalisektorin työllistäjänä. On arvioitu, että kolmas sektori voisi tuoda 50.000 uutta pysyvää työpaikkaa, jos kansalaisten lahjoitukset kolmannelle sektorille olisivat osittain verovähennyskelpoisia. Näistä toimenpiteistä olisi voitava sopia mahdollisimman pian. Eivät kaikki työttömät halua pysyä työttäminä.

7. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee

Suomella on oltava rahaa panostaa nuorten tarpeisiin ja kipupisteisiin. Se, että tuhansilla nuorilla ei ole koulutuspaikkaa, ei työpaikkaa eikä monilla edes kunnollista asuntoa, ei ole nuorten vika. Nuorilla on halua, tahtoa ja unelmia, näihin me vanhemmat ja päättäjät emme ole luoneet oikeita mahdollisuuksia. Tässä ovat keskeisimmät tavoitteeni nuorten tilanteen ja elinolojen parantamiseksi. Jatko-opiskelupaikka on turvattava kaikille. Nuorisotakuu toteutetaan ja sen tarvitsemat resurssit turvataan. Nuorisopaja toimintaa laajennetaan. Apua ongelmiin on saatava heti. Etsivään nuorisotyöhön on saatava lisää resursseja ja tekijöitä. Ehkäisevän päihdetyön osuutta on lisättävä nuorisotyössä. Määrärahoja on lisättävä niin paljon, että kaikki apua tarvitsevat saavat välittömästi apua ja ohjausta, kun ongelmat ilmenevät. Valtion on otettava vastuu nuorisotyön avustuksien nostamisesta.

8. Perheiden turvaa on parannettu

Perheiden holhoaminen on lopetettava. Holhousyhteiskunnan aika on ohi. Kyllä perheet itse tietävät mikä heille on parasta. Vai tietävätkö? Usein tiedämme, mutta joskus elämän käänteet ja yllätyksellisyys aiheuttavat tilanteen, jossa tuntuu, ettemme yksin jaksa. Silloin ei auta luennot vastuusta ja tsemppaamisesta, vaan selkeä tuki, niin taloudellisesti kuin henkisesti. Ja apua on saatava silloin, kun on hätä ja tarve. Syyllistäminen on syvältä. Kaikki tiedämme, kuinka 90-luvun lama johti politiikkaan, jossa pienituloisilta perheiltä leikattiin etuuksia ja tukia, eikä näitä leikkauksia ole koskaan palautettu niitä tarvitseville, vaikka kansantaloutemme kasvoi lähes kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti. Tämä on suomalaisen perhepolitiikan oikeusmurha. Lasten ja nuorten ongelmien juuret eivät ole geeniperimää, vaan huonon politiikan seurausta. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Teen työtä sen eteen, että perheitä tuetaan monitasoisesti. Luodaan perhepalveluita, jotka ovat kaikkien saatavilla. Vahvistetaan vanhempien valinnan mahdollisuuksia lastenhoidossa. Huolehditaan siitä, että päivähoidon henkilöstömitoitukset ovat riittävät. Pidetään lasten päivähoidon tuki riittävällä tasolla, jotta se rohkaisee lasten kotona hoitamista niille, joille se on mahdollista. Teen työtä lasten turvallisen koulupäivän eteen. Määrärahoja kouluavustajien, kuraattoreiden ja koulupsykologien palkkaamiseen on lisättävä. Tähän Suomella on varaa!

9. Vanhusten hoitoa on korjattu omaishoidon edellytyksiä ja tukea tarkistettu

Terve ja arvokas vanheneminen on jokaisen ihmisen unelma. Se on myös minun unelmani. Lisäksi toivomme voivamme asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä viimeiseen hetkeen asti. Tämä on myös minun toiveeni. Valitettavasti eduskunnassa päättäjien enemmistö ei ole samaa mieltä, tämän todistaa vanhustenhoidon tila. Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä ja hylkäämistä. Meistä on tullut välinpitämättömiä.

Vanhuspalvelulakia on muutettava siten, että hoitavia käsiä on riittävästi. Mitoitusprosentti ei ole ratkaiseva, vaan riittävien hoitajien määrä ja riittävä hoitoaika vanhuksen luona. Sitran kehittämä ”Kotitalousvähennysmalli” on otettava kokeellisesti käyttöön, ja laajennettava koko maahan. Mallissa 75-vuotiaille kaikkein pienituloisimmalle väestölle taattaisiin 1200 euron ostopalveluiden valmius, jolloin he voisivat asua kodissaan pidempään, niin halutessaan ja edellyttäen, että ovat siihen kykeneviä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että osittain toimintakykyisten sairaiden vanhusten paras hoitopaikka on koti ja heidän tulisi voida mahdollisimman pitkään voida olla kotona. Samalla laitospaikkoja on tarkoitus merkittävästi vähentää. Uudistuksessa ei kuitenkaan lisätty resursseja eikä henkilömitoitusta kotihoitoon tarkistettu ylöspäin. Myöskään omaishoitajien työn edellytyksiä ei parannettu. Tämä vääryys on korjattava tulevalla vaalikaudella ja omaishoitajia on tuettava enemmän heidän työssään niin taloudellisesti kuin tukitoimilla.

Näitä asioita haluan parantaa tulevalla vaalikaudella. Haluan tehdä työtä inhimillisemmän vanhuuden puolesta. Henkilöstömitoitusta on muutettava sellaiseksi, että vanhustenhoitajilla on mahdollisuus hoitaa vanhuksia hyvin. Kiire on häivytettävä. Ajan saantia lääkärille on helpotettava ja hoitoon on päästävä nopeasti. Vanhuksilla ei ole aikaa odottaa. Hyvä hoito on säästöä parhaimmillaan. Vanhusten virikkeellisyyden ja kuntoilun lisäämiseen on annettava riittävät resurssit. Omaishoidon edellytyksiä on parannettava.Näihin toimenpiteisiin Suomella on varaa.

10. Kristittyjen ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa ja maailmalla

Suomessa tunnustavan kristillisyyden elintila kapenee. Yhä useammin Raamattuun uskova henkilö kokee tulevansa henkisesti nurkkaan ajetuksi. Enää ei yhteiskunnallisessa keskustelussa ole mahdollista olla tunnustava kristitty, ilman leimaamista ja syrjityksi tulemista. Valtamediassa on alettu kutsua kirkon herätysliikkeitä kirkon ääriliikkeiksi. Monet kokevat tämän heitä syrjiväksi. 

Yhä useamman kokemus on, kuinka virkaura on pysähtynyt, kun oma uskonkäsitys on tullut julkisuuteen. Euroopan ihmisoikeussoppimus takaa kaikille oikeuden omantunnonvapauteen ja sen ilmaisemiseen kaikissa ammateissa ja viroissa. Tätä ihmisoikeussopimusta Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ei kunnioita, vaan edellyttää Kristittyjen hoitoalan henkilöiden osallistuvan raskauden keskeytyksiin, omantunnonvapautta loukaten. Tähän haluan puuttua, tästä haluan puhua.

Suomen ulkopolitiikassa ei kiinnitetä huomiota kristittyjen ihmisoikeuksien loukkauksiin. Kauppapolitiikan yhtenä osana tulee olla ihmisoikeuksien toteutuminen kauppamaassa. Kristittyjen vainoja on arviolta 60 maassa ja vainon kohteena on yli 200 miljoona kristittyä. Monien näiden maiden kanssa Suomi harjoittaa kauppaa. Vainottujen kristittyjen asema on otettava keskusteluun Suomen ulkomaankauppapolitiikassa. Tätä haluan edistää, tästä haluan puhua.   

11. Kristillisten koulujen lupamenettelystä poistetaan harkinnanvaraisuus

Suomessa toimii useita kristillisiä kouluja. Monet heistä toimivat edelleen ilman valtioneuvoston opetuksenjärjestämislupaa ja ilman taloudellista korvausta opetuksen järjestämisestä.  Nykyisen lain mukaan, luvan saanti on harkinnanvarainen. Tämän tähden opetushallituksen virkamiehet ja opetusministeriö sekä valtioneuvosto voivat mielivaltaisesti harkintansa mukaan, joko puoltaa lupaa tai evätä sen. Luvan saanti on myös usein riippuvainen siitä, millaisella kannalla kulloinkin oleva hallituskoalitio kristillisen kasvatuksen suhteen on. Nykytilanne on epäoikeudenmukainen eikä täytä yhdenvertaisuuden periaatetta. Se ei vastaa kansalaisten oikeudentajua yhtäläisestä koulutusjärjestelmästä, jossa jokaisella vanhemmalla on oikeus valita missä koulussa heidän lapsensa oppivelvollisuuden suorittaa. Lakia on muutettava siten, että se takaa maailmankatsomuksellisille kouluille yhtälaisen opetuksen järjestämismahdollisuuden ja valtion maksaman korvauksen opetuksesta samoin perustein, kuin kunnan kouluille maksetaan. Tätä haluan ajaa ja tämn eteen tehdä työtä. 

MYÖS NÄITÄ ASIOTA HALUAN EDISTÄÄ

Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu.

Yrityksen perustamista on helpotettu. Pienyrittäjän byrokratia on vähemmän. Alle 10 työntekijän yrityksien työllistämiskynnystä on alennettu. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee tukea palkan sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä.

Yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettu. Yrittämisen riskirahoitusta on lisättävä. Toteutetaan selvitys pk-yrityksien toimintaa rajoittavista säädöksistä ja viranomaisohjeista.

90 -luvun laman aikana velkaorjuuteen ajautuneet ihmiset on vapautettava

Suomessa on merkittävä määrä viime laman jäljiltä velkavankeja, joiden omaisuus myytiin alihintaan ja tästä johtuen, näille ihmisille jäi mittavat elinikäiset velat. Tästä rahoituslaitosten toteuttamasta omaisuuden alihinnoittelusta ja varainsiirrosta ei rahalaitoksia ole koskaan saatettu vastuuseen. On vähintäänkin kohtuullista, että nämä ihmiset päästetään vapauteen velka-armahduslailla. Nämä ihmiset ovat helposti kartoitettavissa ja heidän velkojensa armahduksesta ei ole yhdellekään rahalaitokselle menetys. Tästä haluan puhua ja tämän eteen teen työtä.   

Perintöveron kohtuullistaminen

Merkittävä osa suomalaisista kokee jo kertaalleen verotetulla palkkatulolla hankitun omaisuuden jälkiverotuksen - perintöveron - epäoikeudenmukaisena. Perintö- ja lahjavero on järkeistettävä ja kohtuullistettava. Ruotsissa perintöverosta luovuttiin jo 2004, Itävallassa 2008, koska se koettiin epäoikeudenmukaisena ja Norjassa siitä luovuttiin viime vuonna. Suomessa on päätetty nostaa perintöveroprosentteja 2015. Tavoitteeni on, että perintöverosta luopumisesta säädetään laki tulevan vaalikauden aikana.

Pyörät pyörimään: Valtion on perustettava ”Infra Oy” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen

Nykyisessä hallitusohjelmassa oli kirjaus valtion perustamasta investointiyrityksestä, joka vauhdittaisi uusien isojen kansallisten hankkeiden rakentamisen ja tienpidon jälkeen jääneisyyden korjaukset. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tämä virhe on korjattava ja valtion on otettava vastuu suurinvestointien käynnistämisestä, perustieverkon ja rautateiden nopeasta kunnostuksesta, isojen sairaalahankkeiden toteutuksesta. On perustettava ”Infra Oy” joka hankkii rahoitusta esimerkiksi Euroopan investointipankista, jotta saadaan pyörät pyörimään ja työpaikkoja Suomeen.

Israelin ja Suomen väliset suhteet ovat hyvät ja kehittyvät

Suomen ulkopolitiikan sydän on muiden valtioiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja rauhaisa yhteiselo kaikkien kansojen kanssa. Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei se ole mukana tukemassa sellaisia aloitteita, jossa Suomi tai Euroopan unioni, tunnustaa Palestiinan valtion tai mitään valtiota, joka hyväksyy parlamentarismin osaksi terroristijärjestön. Suomen ei tule toimia tai edistää sellaisia toimia, jotka puuttuvat Israelin oikeuteen puolustaa itseään. Suomen on tuettava Lähi-idän rauhan prosessia Israelin itsenäisyyttä kunnioittaen.

Arjen tekoja

Olen saa­nut Espoon kau­pun­gin talous­arvi­oon sisäl­lytet­tyä lau­sun­non, jossa kau­punki lupaa tukea vähä­varai­sille lei­pää jaka­via yh­dis­ty­ksiä, näin myös ta­pah­tuu.

Espoon positiivisin 2012
Lue Länsiväylän artikkeli >>

Olen vuo­des­ta 2005 ol­lut Hyvä Arki ry:n pu­heen­joh­ta­ja.

Jaam­me ruo­kaa vähä­va­rai­sil­le 200.000kg vuo­sit­tain ja autam­me asunnottomia. 

Olen HOK-Elannon edus­ta­jis­ton jä­sen. Tein siel­lä aloit­teen ruoka- ja vaa­tehä­vi­kin tehok­kaam­masta kana­voi­mi­sesta niil­le yh­dis­tyk­sil­le, jotka aut­ta­vat vähä­varai­sia pää­kau­pun­kiseu­dul­la. Aloite on to­teu­tunut ja useat yh­dis­tykset saa­vat enem­män hävik­kiä jaet­ta­vaksi. 

Olen Espoon-ank­kurin perus­ta­jajäsen ja ohjaus­ryhmän jäsen. Ank­kuri aut­taa päihde­riip­puvaisia uu­teen al­kuun.