ANTERO LAUKKANEN kristityn ääni!

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake

Puheenvuoroni hallituksen toisen lisäarvioesityksen käsittelyssä 29.6.2015

kirjoittaja
  • Fontin koko: Suurempi Pienempi
  • Seuraa tätä artikkelia
  • Tulosta

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen talousarvioesitys on voimakkaasti poliittisesti kantaaottava ja piirtää jo Sipilän hallituksen linjaa, jossa pienituloisilta lapsiperheiltä ja kaikkein köyhimmässä asemaassa olevilta leikataan eniten, ei ainoastaan täällä kotimaassa, vaan nyt myös kehitysyhteistyön yhteistyömaiden lapsilta.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan tähän erityistä huomiota kun se toteaa:

”Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin vuoden 2013 kehyspäätöksessä (VNS 3/2013 vp) linjattiin, päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneitä tuloja (37,7 milj. euroa) ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön eikä ilmastorahoitukseen, vaan ne käytetään budjetin yleiskatteeksi. Tällainen käyttötarkoituksen muutos sisältyy sinänsä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, (liite 6, sivu 32), mutta muutoksen voimaantulo on siinä ajoitettu vuodelle 2016. Saadun selvityksen mukaan asiaa arvioidaan vielä uudelleen syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä hallituksen linjaus on tässä tilanteessa sinänsä perusteltu, mutta on kuitenkin tärkeää, että asiaa arvioidaan syksyllä uudelleen. Valiokunta korostaa, että Suomen on voitava huolehtia asianmukaisesti jo tehdyistä sitoumuksistaan. ” 

Arvoisa rouva puhemies

Nyt kun tätä linjausta on muutettu, eikä näitä saatuja tuloja ohjata, niin kuin on aikaisemmin sovittu, on syytä miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa Suomalaiselle kehitysyhteistyölle.

Suomalainen kansalaisyhteiskunnan toiminta on kansallinen ylpeydenaihe. Suomalaiset ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja solidaarisia. Erityisesti tämä näkyy suomalaisessa kehitysyhteistyössä, jota tekevät yli 200 järjestöä.

Suomalainen kehitysyhteistyö on maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua. Se on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Sen tulokset ovat kiistattomia köyhyyden ja kurjuuden vähentämisessä ja sivistyksen ja yrittäjyyden edistäjänä kolmansissa maissa.

Kehitysyhteistyö on tärkeä keino pyrkiä vähentämään köyhyyttä ja poistamaan maailmanlaajuista eriarvoisuutta. Tätä työtä tekevät useat eri toimijat. Suomessa onkin satoja kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat samalla suorin kanava tukea kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia. Lisäksi näiden järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein sellaisiin ihmisryhmiin, asioihin ja maantieteellisiin alueisiin, joita valtion tekemän kehitysyhteistyön kautta on vaikea saavuttaa. Järjestöjen kautta tapahtuva kehitysyhteistyö on myös erittäin kustannustehokasta, juuri sen tähden, että siihen osallistuu n 90.000 vapaaehtoista kansalaista.

Arvoisa rouva puhemies

Kaavailtujen leikkauksien seurauksena monen kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toiminta uhkaa merkittävästi vähentyä ja osalla toimijoista loppua kokonaan. Samalla se osaamispääoma, jota valtio ja kansalaisjärjestöt ovat yhdessä kartuttaneet, poistuu markkinoilta. Myös työttömäksi joutuvien määrä on merkittävä. Toivon, että hallitus voisi tähän asiaan palata syksyllä ja muuttaa esitystään siten, että näitä leikkauksia voitaisiin kohtuullistaa ja sopeuttaa useammalle vuodelle, jolloin järjestöillä olisi mahdollisuus viedä jo aloitetut projektit loppuun.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitomatta olevan määrärahan osuus vaihtelee ELY-keskuksittain noin 5 prosentista 20 prosenttiin ja monin paikoin työllisyysmäärärahojen arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä. ELY-keskusten arvioiden mukaan lisämäärärahan tarve olisi 110 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että hallituksella on tarvittaessa valmius arvioida työllisyysmäärärahojen lisätarvetta jo alkusyksynä. On tärkeää, että hallitus heti alkusyksystä palaa asiaan ja tuo eduskunnalla esityksen työllisyysmäärärahojen lisäyksestä.

kategoriassa Kirjoitukset Osumia: 2134 0 kommenttia
0

Perhe, vaimo ja kaksi aikuista lasta. Kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos. Espoon kaupunginvaltuutettu (2001-2016), tarkastuslautakunnan jäsen (2001-2016, vpj 2005-2008), Ulkoministeriön ihmisoikeusneuvottelukunnan (IONK)jäsen 2012-2015, Christian Political Foundation for Europe (CPFE) Board Member, Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) halituksen jäsen, varakansanedustaja (2003-2011), maakuntavaltuutettu (2005-2012), eduskunta-avustaja (1997-2003).

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Voit kommentoida, jos haluat.

Kirjoita kommentti

Vieras
Vieras lauantai, 21 huhtikuu 2018

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>