Kristityn ääni

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake

Kirjoitukset

Olla perhe- ja lapsiystävällinen kaupunki, on enemmän, kuin vain nipin-napin lakisääteisten palveluiden tarjoamista. Haluan enemmän. Sen on oltava päätöksissä näkyvää iloa lapsista ja suoranaista intohimoa heidän unelmiensa edellytysten luomisesta. Se on rakkauden kultuuria, josta virkamiesjargon on kaukana. Ei ole väärin ylittää odotuksia, voisi olla Espoon uusi suunta. Haluan tehdä työtä sen eteen, jotta tarjoamme lapsillesi enemmän, kuin lupasimme tai laki vaatii.

Espoon perheystävällisyyden tulee näkyä perheiden laaja-alaisena tukena. Nyt perhepalveluissa on liian vähän henkilöstöä. Vaje ei ole suuri, mutta juuri sellainen nipinnapin selviämismiehitys, joka on haavoittuva, jos yksikin työntekijöistä on jostain syystä pois, kaikki hoidettavat kärsivät. Sama kaava toistuu lastentarhoissa, kouluterveydenhuollossa, kaikkialla alitetaan rima. Miksi? Tähän ei ole mitään syytä, ei edes taloudellisia syitä. Espoon vuoden 2016 tilinpäätös oli 62 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ei ole väärin todeta: tämä on Espoon tapa hoitaa palveluita. Tästä epäkohdasta puhumista pitää jatkaa. Pitää tehdä työtä, jotta inhimmillisyys voittaa ja yhteyinen hyvä jakaantuu oikeudenmukaisesti. Nyt yhteinen hyvä menee rakenteisiin ja ratakiskoihin. Tarvitaan inhimillistä otetta. Olen käytettävissä, numero on 153.

kategoriassa Kirjoitukset 1081 0
0
Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle 1.3.2017

Arvoisa rouva puhemies! Ihan toiseen aiheeseen. Kun nyt katsotaan tätä ruuan alkutuotantoa Suomessa, niin suomalainen ruokahan on kaupoissa kilpailukykyistä, mutta kenen kustannuksella? Suurimman yhteisen huolemme tulisi olla suomalaisen ruuantuottajan toimeentulo, ja tässä — jos saisi näin leikkisästi sanoa — melkein koko eduskunnan pitäisi tehdä itselleen välikysymys siitä, miksi me emme huolehdi sen alkutuottajan hyvinvoinnista tässä maassa. Kysyn ministeriltä, aikooko hallitus tehdä itselleen välikysymyksen siitä, miten tämä asia hoidetaan kuntoon. Tämä on ollut täysin meidän yhteinen näkemyksemme jo vuosia, monien hallitusten ajan, että suomalainen viljelijä, ruuantuottaja on todella ahtaalla, ja aivan juuri tulleiden tietojen mukaan myös itsemurhat heidän keskuudessaan lisääntyvät. Tämä keskustelu pitäisi viedä nyt käytännön tekoihin. [Puhemies koputtaa] Tehkäämme itsellemme välikysymys.

kategoriassa Kirjoitukset 444 0
0
Puheeni eduskunnan täysistunnossa 21.2.2017 Pääministerin ilmoitus lainvalmistelusta
 
 
Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan suurimman kunnianhimon tulee olla laadukas lainsäädäntö, sellainen, joka lisää kansakunnan oikeudenmukaisuuspääomaa; joka lisää vapaaehtoista halua noudattaa lakia; joka kaventaa harmaita alueita; joka vähentää tulkinnan tarvetta oikeuslaitoksien kautta; joka lisää työmme kunnioitusta lainsäätäjänä. Kaikkien hallituksien ja virkamieskunnan tulisi vuorollaan pyrkiä tähän. Aika lopulta arvioi työmme. 
Jotta tällaiseen ihannetilaan pääsisimme, edellyttää se yhteistä tahtotilaa ja asian vaatimia resursseja ja riittävää aikaa valmistelulle. Nyt näyttää siltä, ja myös kaikki indikaattorit osoittavat siihen suuntaan, ettei tämä ylevä periaate ole toteutumassa. Tästä on meidän kaikkien syytä olla huolissaan ja päättäväisesti tarttua asiantilan muuttamiseen. Olisi myös kohtuutonta sanoa, että tämä lainvalmistelun keskeneräisyys olisi vain tämän hallituksen ongelma, vaikka se onkin jo tätä hallitusta leimaava. Jo kymmenen vuoden ajan ovat lainoppineet kohteliaasti vihjailleet heikosta lainsäätämisprosessista. 
Arvoisat hyvät edustajat ja hallitus! Meidän on nostettava oman tekemisemme tasoa. Yksi mittari lainsäädäntötyön onnistumisesta voisi olla oikeuskäsittelyiden väheneminen laintulkinnan epäselvyyden tähden. Tämä tarkoittaisi lain tarkkarajaisuuden lisäämistä säätämisessä. 
Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaus tälle kaudelle on alusta asti ollut paremman sääntelyn laatiminen. Tavoitteeksi asetettiin säädöspolitiikan ohjauksen selkeyttäminen, sääntelymäärän keventäminen ja vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Kristillisdemokraatit tukevat kaikkia näitä tavoitteita. Hallitukselta tulee tänä keväänä 120 esitystä ja 7 selontekoa. Vaikka ahkeruus on arvostettavaa, niin määrä harvoin korvaa laatua, varsinkaan silloin kun puhutaan yhteiskuntamme ja sen tulevaisuuden kannalta erittäin keskeisistä rakenteista ja niitä muuttavista muutoksista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa: aikaa on oltava riittävästi, ettei kansa tipahda kyydistä. 
Huoli lainvalmistelun heikosta laadusta on noussut esille usean tahon toimesta. Perusteltu kritiikki on kohdistunut muun muassa perustuslaillisten ongelmien ohittamiseen useamman esityksen kohdalla. Näistä muutamina voisi mainita Vaasan päivystyskysymyksen ja käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen, joissa uhataan muun muassa perustuslaissa turvattua kielioikeutta ja oikeutta oikeusturvaan. Iso huoli on kunnollisten vaikutusarvioiden puuttuminen. Lisäksi hallitus on leikkauspolitiikkansa keskellä toistuvasti tyytynyt perustelemaan esityksiä vain taloudellisilla syillä. Tämän asian on nostanut esille myös lainsäädännön arviointineuvosto. Lakivaliokunnan jäsenenä totean, että valiokunta ei voi perustaa lakia vain fiskaalisiin syihin. Vaikka kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää Suomen talouden parantamista keskeisenä tavoitteena, katsomme, ettei pelkillä talousvaikutuksilla voida poistaa muiden perusteiden ja vaikutusten merkitystä. 
Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että isot lainsäädäntökokonaisuudet tuodaan eduskunnalle yhtenä kokonaisuutena, ei niin kuin nyt tehdään esimerkiksi sote-lainsäädännössä, että muutosesitykset tuodaan pieninä paloina, jolloin kokonaistavoitteet ja toteutus jäävät arvailujen varaan. Tämä lisää epätietoisuutta koko yhteiskunnassa hallituksen pyrkimyksistä ja hankaloittaa kuntien valmistautumista uudistukseen. 
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että hallitus suhtautuu näihin laajoihin havaintoihin nöyrästi ja parantaa omaa juoksuaan, jotta mekin oppositiossa voisimme juosta paremmin. 
kategoriassa Kirjoitukset 946 0
0

Tänään hyväksyttiin laki, joka tiukentaa jo turvapaikan saaneiden perheenyhdistämistä. Suomi astuu tällä päätöksellä oudolle tielle, joka on ristiriitainen sen kuvan kanssa, joka Suomesta on, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavana maana. Eduskunnassa käyty keskustelu torstaina 16.6. uuden lain lähetekeskustelussa oli suorastaan hälyyttävä. Eräs edustaja kysyikin osuvasti, mitä Suomelle on tapahtumassa? Keskustelusta sai sellaisen kuvan ja näkemyksen, että Suomi on jotenkin liian hyvä maa turvapaikanhakijoille ja meidän on alettava luoda sellaista lainsäädäntöä, jossa näyttäisimme huonommalta maalta, kuin olemme, jotta emme ole turvapaikahakijoille liian houkutteleva maa. Oli aivan pakko kysyä: Mitä väärää on siinä, että etsii luvattua maata. Mitä väärää on siinä, että haluaa parasta, eikö se ole jokaisen ihmisen unelma, saada parasta?

Tässä puheeni aiheesta eduskunnassa:

Tämän hallituksen esityksen tarkoitus on, kuten teskti sanoo: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.  

Tämä laki esitys on osa sitä jatkumoa,  jossa hallitus toteuttaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa, joka on kovasydämistä, hädänalaisten ihmisten oikeusturvan ylenkatsovaa sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa. Kun Edustaja Eerola täällä istunnossa eilen puheessaan avasi perussuomalaista maailmankuvaa maahanmuuttolain käsittelyssä, oli se paljastavaa ja kuvaavaa Peussuomalaisesta unelmien Suomesta:
Lainaus: Täytyy jälleen kerran kiittää hallitusta.Tällä esityksellä taas kerran se hivuttaa ulkomaalaislakia tiukempaan suuntaan eli siihen suuntaan, joka perussuomalaisten tavoitteena on ollut jo pitkään. On erinomaisen tärkeää, että Suomesta tehdään entistä vähemmän houkutteleva maa enää uusien turvapaikanhakijoiden tulla ja että entistä harvempi turvapaikanhakija saisi jäädä Suomeen. Se käsittelyn nopeus tai hitaus, mihin täällä on viitattu, on loppujen lopuksi sivuseikka, jos kuitenkin saadaan rajoitettua tätä uusien tulijoitten määrää ja jos entistä harvempi niistä uusista tulijoista jää.  Sitten mikä on myös erinomaisen hyvä asia, on, että näitten oikeusavustajien mahdollisuutta osallistua rajataan. Lainaus loppu.

On surullista, että Suomea viedään nyt perussuomalaisten johdolla maahanmuuttopolitiikassa Unkarin ja Itävallan suuntaan. Suomi, joka on kuuluisa kansainvälinen toimija ihmisoikeuksien ja ihmisarvon maana, on nyt kääntymässä sisäänpäin, itsekkääksi ja rajat hädässä olevilta sulkevaksi maaksi.  Erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa saa jatkuvasti vastata kysymyksiin, mitä Suomessa on tekeillä? Häpeillen ja posket punaisena siinä sitten yrittää vakuuttaa: älkää olko huolissanne, tilanne on vain väliaikainen.

Tällä esityksellä tehdään lähes mahdottomaksi kansainvälistä suojelua tarvitsevien perheiden yhdistäminen.
Tällainen lakiesitys on häpeäksi Suomelle, se  on kohtuuton ja kunniaton.

Valiokunnan mietinnössä todetaan:

Perheen yhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Oikeus perhe-elämään

Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perutuslaissa turvattu oikeus. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä, mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset eli oltava muun muassa oikeasuhtaisia niin että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksessa kohtuuttomaksi.  

Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tulkintakäytännössään katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta tai velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. EIT on lausunut myös, että periaatteessa se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta. Tuomioistuin kuitenkin on tutkinut, onko toimeentulovaatimus kyseisessä tapauksessa kohtuullinen (EIT, Konstatinov v. Alankomaat, 26.4.2007).  

Euroopan unionin perusoikeuskirjan perheen suojaa koskevassa 7 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Lapsen edun huomioon ottaminen kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa perustuu muun muassa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan.  

Tässä esityksessä rikotaan kansainvälistä kohtuullisuuden määritelmää ja aivan varmasti tulemme näkemään Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vastaamassa tämän kohtuullisuuden vaatimuksen rikkomisesta.

Mietinnön vastalauseessa on hyvin kuvattu ne kohtuuttomuudet, jotka tähän liittyvät, ja kuinka ne olisi helposti korjattavissa esimerkiksi ottamalla verrokiksi ulosoton suojaosuus, joka määrittelee sen, millaisilla tuloilla tulee Suomessa toimeen. 

kategoriassa Kirjoitukset 2410 1
0

Valtioneuvoston antama ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin nykyistä kansainvälistä toimintaympäristöä ja on myös varsin realistinen Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Sen parasta antia on rehellinen ja pelkistetty analyysi naapurisuhteistamme ja erityisesti suhteestamme Natoon ja turvallisuusyhteistyöstämme Ruotsin kanssa.

Se myös asettaa Suomen turvallisuuden kannalta pitkän tähtäyksen peruslinjat ja päämäärät selkeään muotoon, jossa Suomen tärkeimmät tehtävät ovat välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin, omata vahva ja uskottava oma puolustus sekä olla aktiivinen kahdenvälisen ja monenkeskisen  ulko- ja turvallisuupolitiikan rauhaa edistävä toimija, jonka tavoitteena on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö.

Toimintaympäristömme viimeaikainen muutos on luonut myös uusia uhkia ja epävakautta. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Sille ominiasta on muutoksen nopeus ja ennustamattomuus.

Juuri tämä tosi seikka, jossa Suomi on rauhan ja vakauden rakentaja, sekä sotilaallisesti riippumaton, antavat meille mahdollisuuden ja tilan puhua maailman epävakauteen rauhantahtoisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kuten Yhdysvaltain presidentti hiljattain totesi: Pohjoismaisella yhteiskuntamallilla on kansainvälistä vetovoimaa, ja se antaa
vahvan pohjan Pohjoismaiden vahvistuvalle yhteistoiminnalle kansainvälisessä politiikassa.

Valitettavaa on, että pitkään jatkunut rauhan ja hyvän yhteistyön ylle on tullut tummia pilviä erityisesti Venäjän taholta, jonka valitsema tie on johtanut kasvavaan jännitteeseen ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon kasvuun Euroopassa.

Uutta on myös se, miten Suomi puhuu Venäjästä. Se kieli, jolla nyt puhumme suhteestamme Venäjään ja sen toimista on tosiasiat toteavaa ja rohkeaa: lainaus selonteosta: Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.  Venäjä käyttää etujensa ajamiseen laajaa sotilaallista ja ei-sotilaallista keinovalikoimaa. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Lainaus päättyi.

Samalla kun puheemme Venäjästä ja sen toimista tiukkenevat, on myös lähentyminen Natoon lisääntynyt. Naton kanssa tehty Isäntämaasopimus oli tässä merkittävä uusi askel. Samoin nyt viitoitettu tie aseellisen yhteensopivuuden syventämisestä Naton kanssa ovat jo askelmerkkejä Naton suuntaan. En ihmettele, jos Suomen Nato jäsenyys on todellisuutta lähi vuosina. Jotta näin ei tapahdu, on Suomen yhä selvemmin ja päättäväisemmin vahvistettava omaa sotilaallista kykyään ja hyvää keskustelukulttuuria Venäjän kanssa. En usko, että yksikään muu maa todella ymmärtää, niin kuin Suomi ymmärtää Venääjää naapurina, jonka kanssa olemme oppineet rauhassa elämään, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näin on hyvä jatkaa. On hyvä pitää mielessä, ettei sotilaallinen yhteistyö Ruotsin tai Euroopan kanssa, ole turvallisuutemme lopullinen tae, vaan omista lähtökohdista, pitkäjänteiset ja harkitut toimet suhteessa Venäjään. 
Suomen on myös vahvistettava omilla toimillaan YK:n roolia ja mahdollisuutta toimia vakauden välineenä maailmanlaajuisesti. Suomen on mahdollisimman pian palautettava taloudellinen tukensa YK:n järjestöille, jotka hallitus tänä vuona leikkasi. Näin Suomi palauttaisi maineensa rauhan tekijänä kansainvälisessä yhteisössä. 

kategoriassa Kirjoitukset 1271 0
0

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>