Kristityn ääni

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake

Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /home/anterola/public_html/components/com_easyblog/views/categories/view.html.php on line 306

Kirjoitukset

Näin ole toiminut

 

Hallitus on esittänyt leikkauksia korvauksiin, joita maksetaan työnantajille työntekijöiden vanhempainvapaiden ajalta kertyvistä lomapäivistä. Lakiesityksestä (HE 145/2015) äänestetään eduskunnan täysistunnossa huomenna keskiviikkona. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy muutosta, vaan esittää sen hylkäämistä. Kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt mietintöön vastalauseen.

-          Tämä on hallitukselta huono naistenpäivän lahja nuorille naisille, edustaja Laukkanen toteaa.

-          Esityksellä on negatiivinen tasa-arvovaikutus, sillä se nostaa potentiaalisesti äitiyslomalle jäävien nuorten naisten palkkaamisen kynnystä entisestään, hän sanoo.

Lakimuutos lisäisi työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia työnantajille. Esitys asettaisi työnantajat eri asemaan sen perusteella, mitä työehtosopimusta heidän pakko noudattaa. Mikäli työehtosopimus määrittäisi, että lomaa kertyy koko äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta, korvausta ei kuitenkaan maksettaisi kuin kuuden kuukauden ajalta. Kuntasektorilla työnantajan saamat sairausvakuutuslain mukaiset vuosilomakustannuskorvaukset alenisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

Esitys leikkaa vuosilomien kertymistä epätasa-arvoisella tavalla. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy jatkossa enintään kuuden kuukauden ajalta, ellei työehtosopimuksessa muuta sovita. KD eduskuntaryhmä esittää lakiesityksen hylkäämistä myös tältä osin.

-          Erityisen hankala tämä esitys on yksinhuoltajaäitien kannalta, sillä he eivät voi jakaa vanhempainvapaata isän kanssa ja siten omalla valinnallaan vaikuttaa vuosiloman kertymiseen.

-          Lainvalmistelussa on jälleen kerran unohdettu lapsinäkökulma ja että vaikutusarviot on jätetty tekemättä. Ihmettelen, että edetään käänteisessä järjestyksessä: ensin säädetään laki ja mietinnössä edellytetään, että lain vaikutukset tutkitaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Miksi vaikutusarviota ei tehdä ennen lain säätämistä? Laukkanen toteaa.

kategoriassa Kirjoitukset 2136 0
0

Puheeni täysistunnossa

 
Torstai 22.10.2015 klo 16.02—20.19
 
 
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi
Hallituksen esitys
 
17.33
Antero
Laukkanen
kd
 
Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty puheenvuoroja niin puolesta kuin vastaan, ja hieman hämmästyttää se, että jotenkin olisi yksi parlamentaarinen ryhmä täällä, jolla ei olisi oikeutta omaan vakaumukseen ja sen esille tuomiseen ja perustelemiseen. Pidän sitä kyllä demokratian räikeänä kaventamisena. Vihreä voi olla vihreä ja punainen voi olla punainen. Myös kristillisdemokraatti voi ilmaista omaa maailmankatsomustaan ja siihen perustuvaa uskoaan ja näkemystään, sille pitää tässä yhteiskunnassa olla myös tila. 
Täällä käytiin keskustelua rasismista hetki sitten, ja olimme kaikki sitä mieltä, että kaikenlainen rasismi tulee torjua. Koen sen erittäin, no, tekisi mieli käyttää sanaa loukkaavana, että minä en saisi ilmaista uskoani. Se menee henkisen rasismin puolelle. 
Arvoisa rouva puhemies! Me käsittelemme nyt esitystä, joka on niin sanottu liitännäislaki viime eduskunnan päätösten pohjalta. Jokainen eduskunta vuorollaan säätää lakeja ja muuttaa edellisten eduskuntien lakeja, muuttaa niitä, jopa peruuttaa, niin kuin tämä hallitus, puolen vuoden ikäinen hallitus, on tuonut jo kaksi esitystä lain peruuttamisesta. En näe mitään ongelmaa siinä, että jos tämä eduskunta niin katsoo, niin sillä on mahdollisuus peruuttaa viime kaudella tehty avioliittolain muutos. Se on täysin mahdollista. 
Tuo avioliittolakimuutos, joka viime kaudella tehtiin, saamani selvityksen mukaan vaikuttaa lähes 200 lakiin ja säädökseen. Ja se onkin hyvin mielenkiintoista, miten me teemme tässä talossa ilman arviointeja sellaista lainsäädäntöä, jonka muutosvaikutukset ovat näin mittavat. 
Sitten täällä puhuttiin kansalaisaloitteiden roolista ja tehtävästä. Jaan sen huolen siitä, että jos kansalaisaloitteen pohjalta voidaan suoraan ohittaa normaali lainsäädäntömenettely, niin meillä on tässä kansalaisaloitelaissa valuvika. Koko poikkihallinnollinen, normaali ministeriöiden välinen valmistelu jäi tässä avioliittolain muutoksessa tekemättä. Se tuli ohi kaikkien normaalien käytäntöjen. Nyt me olemme siinä pisteessä, että tänne tulee 20—30 lakia, jotka siis vaikuttavat 200 lakiin ja säädökseen, ja me joudumme täällä nyt sitten käymään keskustelua, mikä niiden mahdollinen vaikutus on.  
No, seuraava megatrendi — näin sanovat tulevaisuustutkijat — on neutraliteetti. Suvaitsevaisuus on nyt tietyllä tavalla trendinä jätetty taakse, koska suvaitsevaisuuden voimakkaat ajajat ampuivat itseään jalkaan, kun eivät suvainneet niitä, jotka eivät heitä suvainneet. Nyt meillä on edessä sellainen uusi trendi, neutraliteetti, jossa kukaan ei ole yhtään mitään, identiteetit katoavat, suomalaiset eivät ole enää suomalaisia, he ovat helsinkiläisiä tai kuopiolaisia tai lontoolaisia tai jotain. Ihmisiltä katoaa identiteetti. Se on se, joka meillä on edessämme, kun lähdemme tälle niin sanotulle neutraliteettitielle. 
Arvoisa puheenjohtaja! Arvostan keskustelua, arvostan keskinäistä kunnioitusta, arvostan sitä, että me täällä arvokkaasti puhuttelemme toisiamme, kuulun tässä mielessä vanhan liiton miehiin. Uskon, että jos näistä kaikista asioista rauhassa keskustelemme ja hyväksymme tosiasiat — niin kuin kaikkien muidenkin lakien kohdalla me kuuntelemme toisiamme, teemme selvityksiä ja otamme osaksi päätöksentekoon nuo vaikutukset — niin tässäkin ja näissäkin liitännäislaeissa meidän pitäisi hyväksyä se todellisuus, joka meillä on edessämme, että meillä on massiivinen määrä lakeja nyt, joihin tämä vaikuttaa ilman niiden seurauksien arviointia. Tästä olen surullinen.  
Täällä on jo hyvin puhuttu, mihin tämä nyt esillä oleva laki tulee vaikuttamaan, ja meidän kohdallamme, kristillisdemokraattien, on aivan selvä, että avioliitto on sellainen instituutio, joka on yksi perustavaa laatua oleva instituutio, jolla on aivan oma erityinen asemansa yhteiskunnassa. Sitä me tässä puolustamme. En usko, että täällä on ketään, joka voi väittää, että kaikki ihmissuhteet olisivat samanarvoisia. Jokaisella meillä on ihmissuhteita, jotka ovat erilaisia. Uskomme, että avioliiton erityisasema yhteiskunnassa lähtee juuri tästä periaatteesta, että on yksi sellainen merkittävä ihmissuhde, jota on tärkeää yhteiskunnallisesti suojata. Nyt tästä periaatteesta sitten olemme edellisellä kaudella päättäneet luopua. Ei olisi huono asia peruuttaa silloin, kun ollaan tehty semmoinen päätös, joka tulee näin merkittävällä tavalla muuttaman yhteiskuntaa. 
Arvoisa rouva puhemies! Hyvä herra oikeusministeri, arvostan teidän rehellisyyttänne, se tekee minuun suuren vaikutuksen. — Kiitoksia. 
kategoriassa Kirjoitukset 3042 1
0

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2016 tulisi olla rohkaisevaa ja tulevaisuuteen toivoa luovaa tekstiä. Näin ei kuitenkaan ole.  Monet esitykset alkavat sanoilla: luovutaan, poistetaan, leikataan, lakkautetaan, jäädytetään. Tästä valikoimasta on vaikea kehittää nousuun tarvittavaa kiitorataa. Tässä puheeni tänään talousarvion lähetekeskustelusta.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen vuoden 2016 talousavioesitys toteuttaa hyvin pitkälti hallitusohjelman tavoitteita.

Talousarvioesityksen merkittävin strateginen linjavirhe on seuraava: se leikkaa kotimaista ostovoimaa merkittävästi useaksi vuodeksi eteenpäin. Tämä taas hidastaa kotimaisia investointeja entisestään ja tästä seuraa lisää työttömyyttä.

Näin tehdessään hallitus luo epävarmuuden ilmapiiriä ja jännitteitä tulevaisuuteen, koska pelko oman työn säilymisestä lisääntyy. Esityksen merkillisin osa on, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen, joka johtaa siihen, että Suomi ajautuu koulutuksessa ja tieteessä laadullisesti taaksepäin. Tämä saattaa johtaa merkittävään aivopääoman siirtymiseen ulkomaille.

Esitys myös heikentää sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ts lisää eriarvoisuutta.

Esityksen vahvuuksia ovat sen yrittäjyyttä kannustava ote ja normien purkuun tähtäävät tavoitteet sekä omaishoitoon panostaminen.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen kummallisuus on, että se toteuttaa säästöjä sellaista kohteista, jotka tulevat varmuudella lisäämään menoja säästön sijaan. Hallitus toteuttaa lähes kirjaimellisesti 90-luvun laman virheet. Ne, joista kaikki olemme sitä mieltä, että ne olivat Suomen poliittisen historian virheellisimpiä toimia, joiden laskua maksamme vieläkin.

Hallituksen esityksen vaikutukset pienituloisiin, yksinhuoltajiin, sairaseläkkeellä oleviin ja vanhuksiin ovat yksinomaan kurjistavia ja kohtuuttomia.

Asiakasmaksujen korotukset, asumistuen leikkaukset, päivähoidon ja kerhotoiminnan leikkaukset, sairasvakuutuskorvauksen leikkaus, lämmityksen veronkorotus, nämä kaikki kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin ja perheisiin.

Kaiken lisäksi kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, joka tulee myös näkymään kuntien palveluiden heikkenemisenä.

Hallitus jäädyttää useimmat indeksit, joka johtaa siihen, että kuilu tulojen ja elinkustannusten välillä kasvaa, jolloin ostovoima heikkenee.

Yksi kaikkein ihmeellisin leikkaus on kehitysyhteistyöstä leikkaaminen. Leikkaus toteutetaan nimenomaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toiminnasta, jonka seurauksena Suomi on menettämässä erityisosaamista, joka on maailmanluokan osaamista.

Arvoisa rouva puhemies

Ymmärrämme hallituksen pyrkimyksen tasapainottaa valtion talous ja saada kansantalous nousuun. Ymmärrämme senkin, että koulutuksen viedessä niin suuren osuuden julkisista menoista, on ollut pakko etsiä säästöjä myös sieltä. Toisen asteen uudistus on välttämätön. Hallitus on esityksissään kuitenkin kohtuuttoman kova ja osin ristiriitainen.

Kun hallituksenkin pyrkimys on saada Suomi nousuun innovaatioiden kautta, niin leikkaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Suomen akatemian tutkimushankevaltuuksia vähennetään 10 miljoonalla eurolla ja Tekesiltä ja Tekesin Shokeilta (Huippuosaamiskeskuksilta) säästöt vähittäin kasvavat vuoteen 2019 mennessä 130 miljoonaan euroon. Tekesin säästöt iskevät myös valtion aiemmin omistaman Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintaan vähentyneinä tilauksina. Kun VTT vähensi viime vuonna 323 ihmistä, kohdistuivatko vähennykset hallintoon? Monet viestit kertovat että nimenomaan vähennettiin tutkimuspalveluista.

(Hallitus nimenomaan korostaa, että korkeakouluissa "rahoituksen vähennystä ei tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä" vaan erityisesti hallintoon. Kun yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tehdään esimerkiksi 75 miljoonan euron pysyvät menosäästöt ja vuoteen 2019 mennessä 175 miljoonaan nousevat indeksisäästöt, kuinka hallitus on arvioinut, että ne eivät vaikuta opetus- tai tutkimushenkilökuntaan?

Helsingin yliopiston hallitus päätti viikko sitten aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi 1200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Jo useita yt-neuvotteluja on käyty Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa ja Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa. Myöntääkin hallitus, että näitä henkilöstövähennyksistä on mahdoton tehdä vähentämättä tutkimus- ja opetushenkilökuntaa ja heille aivan välttämättömiä hallintopalveluja? On vielä otettava huomioon, että jos on olemassa poteroihinsa kaivautunutta hallintoa ja tehtäviinsä sopeutumatonta henkilöstöä, se osaa suojautua irtisanomisilta.)

KD tulee tekemään vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lisärahoitusta.

Huom! Sulkujen sisällä olevaa tekstiä en ehtinyt puhua.

kategoriassa Kirjoitukset 2935 0
0

Hallituksen esittämät leikkaukset kehitysyhteistyöhön tulee kohdistaa niin, ettei suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja projekteja jouduttaisi kohdemaissa supistamaan. Leikkaukset on järkevämpää tehdä valtioiden kahdenvälisistä tukiosuuksista, jolloin kohdemaa voi itse etsiä uuden kumppanin jatkamaan projektia, eikä varsinainen auttaminen vähenisi tai keskeytyisi. Hyville projekteille, joita Suomen avustamat projekti yleensä ovat, on jatkajia jonkun muun maan toimesta. Tällä leikkausten uudelleen kohdistamisella vältettäisiin irtisanomiset Suomessa sekä säilytettäisiin kehitysyhteistyön korkeatasoinen osaaminen Suomessa. Lisäksi emme kurjistaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden elämää.

Jos leikkausten painopiste kohdistetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, niin kuin hallitus on päättänyt, johtaa se myös kotimaisen työttömyyden lisääntymiseen ja valtion menojen kasvuun. Kaikki merkittävät kehitysyhteistyöjärjestö ovat jo käynnistäneet YT-neuvottelut. Leikkausten uudella kohdistamisella, voitaisiin työ säilyttää Suomessa ja YT-neuvottelut perua sekä säilyttää suomalaisten ammattimainen ja tuloksellinen kehitysyhteistyö. Tämä olisi hyvää Suomi nousuun politiikkaa.

kategoriassa Kirjoitukset 2673 4
0

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen talousarvioesitys on voimakkaasti poliittisesti kantaaottava ja piirtää jo Sipilän hallituksen linjaa, jossa pienituloisilta lapsiperheiltä ja kaikkein köyhimmässä asemaassa olevilta leikataan eniten, ei ainoastaan täällä kotimaassa, vaan nyt myös kehitysyhteistyön yhteistyömaiden lapsilta.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan tähän erityistä huomiota kun se toteaa:

”Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin vuoden 2013 kehyspäätöksessä (VNS 3/2013 vp) linjattiin, päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneitä tuloja (37,7 milj. euroa) ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön eikä ilmastorahoitukseen, vaan ne käytetään budjetin yleiskatteeksi. Tällainen käyttötarkoituksen muutos sisältyy sinänsä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, (liite 6, sivu 32), mutta muutoksen voimaantulo on siinä ajoitettu vuodelle 2016. Saadun selvityksen mukaan asiaa arvioidaan vielä uudelleen syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä hallituksen linjaus on tässä tilanteessa sinänsä perusteltu, mutta on kuitenkin tärkeää, että asiaa arvioidaan syksyllä uudelleen. Valiokunta korostaa, että Suomen on voitava huolehtia asianmukaisesti jo tehdyistä sitoumuksistaan. ” 

Arvoisa rouva puhemies

Nyt kun tätä linjausta on muutettu, eikä näitä saatuja tuloja ohjata, niin kuin on aikaisemmin sovittu, on syytä miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa Suomalaiselle kehitysyhteistyölle.

Suomalainen kansalaisyhteiskunnan toiminta on kansallinen ylpeydenaihe. Suomalaiset ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja solidaarisia. Erityisesti tämä näkyy suomalaisessa kehitysyhteistyössä, jota tekevät yli 200 järjestöä.

Suomalainen kehitysyhteistyö on maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua. Se on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Sen tulokset ovat kiistattomia köyhyyden ja kurjuuden vähentämisessä ja sivistyksen ja yrittäjyyden edistäjänä kolmansissa maissa.

Kehitysyhteistyö on tärkeä keino pyrkiä vähentämään köyhyyttä ja poistamaan maailmanlaajuista eriarvoisuutta. Tätä työtä tekevät useat eri toimijat. Suomessa onkin satoja kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat samalla suorin kanava tukea kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia. Lisäksi näiden järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein sellaisiin ihmisryhmiin, asioihin ja maantieteellisiin alueisiin, joita valtion tekemän kehitysyhteistyön kautta on vaikea saavuttaa. Järjestöjen kautta tapahtuva kehitysyhteistyö on myös erittäin kustannustehokasta, juuri sen tähden, että siihen osallistuu n 90.000 vapaaehtoista kansalaista.

Arvoisa rouva puhemies

Kaavailtujen leikkauksien seurauksena monen kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toiminta uhkaa merkittävästi vähentyä ja osalla toimijoista loppua kokonaan. Samalla se osaamispääoma, jota valtio ja kansalaisjärjestöt ovat yhdessä kartuttaneet, poistuu markkinoilta. Myös työttömäksi joutuvien määrä on merkittävä. Toivon, että hallitus voisi tähän asiaan palata syksyllä ja muuttaa esitystään siten, että näitä leikkauksia voitaisiin kohtuullistaa ja sopeuttaa useammalle vuodelle, jolloin järjestöillä olisi mahdollisuus viedä jo aloitetut projektit loppuun.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitomatta olevan määrärahan osuus vaihtelee ELY-keskuksittain noin 5 prosentista 20 prosenttiin ja monin paikoin työllisyysmäärärahojen arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä. ELY-keskusten arvioiden mukaan lisämäärärahan tarve olisi 110 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että hallituksella on tarvittaessa valmius arvioida työllisyysmäärärahojen lisätarvetta jo alkusyksynä. On tärkeää, että hallitus heti alkusyksystä palaa asiaan ja tuo eduskunnalla esityksen työllisyysmäärärahojen lisäyksestä.

kategoriassa Kirjoitukset 2376 0
0

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>