Kristityn ääni

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake

Kirjoitukset

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2016 tulisi olla rohkaisevaa ja tulevaisuuteen toivoa luovaa tekstiä. Näin ei kuitenkaan ole.  Monet esitykset alkavat sanoilla: luovutaan, poistetaan, leikataan, lakkautetaan, jäädytetään. Tästä valikoimasta on vaikea kehittää nousuun tarvittavaa kiitorataa. Tässä puheeni tänään talousarvion lähetekeskustelusta.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen vuoden 2016 talousavioesitys toteuttaa hyvin pitkälti hallitusohjelman tavoitteita.

Talousarvioesityksen merkittävin strateginen linjavirhe on seuraava: se leikkaa kotimaista ostovoimaa merkittävästi useaksi vuodeksi eteenpäin. Tämä taas hidastaa kotimaisia investointeja entisestään ja tästä seuraa lisää työttömyyttä.

Näin tehdessään hallitus luo epävarmuuden ilmapiiriä ja jännitteitä tulevaisuuteen, koska pelko oman työn säilymisestä lisääntyy. Esityksen merkillisin osa on, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen, joka johtaa siihen, että Suomi ajautuu koulutuksessa ja tieteessä laadullisesti taaksepäin. Tämä saattaa johtaa merkittävään aivopääoman siirtymiseen ulkomaille.

Esitys myös heikentää sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ts lisää eriarvoisuutta.

Esityksen vahvuuksia ovat sen yrittäjyyttä kannustava ote ja normien purkuun tähtäävät tavoitteet sekä omaishoitoon panostaminen.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen kummallisuus on, että se toteuttaa säästöjä sellaista kohteista, jotka tulevat varmuudella lisäämään menoja säästön sijaan. Hallitus toteuttaa lähes kirjaimellisesti 90-luvun laman virheet. Ne, joista kaikki olemme sitä mieltä, että ne olivat Suomen poliittisen historian virheellisimpiä toimia, joiden laskua maksamme vieläkin.

Hallituksen esityksen vaikutukset pienituloisiin, yksinhuoltajiin, sairaseläkkeellä oleviin ja vanhuksiin ovat yksinomaan kurjistavia ja kohtuuttomia.

Asiakasmaksujen korotukset, asumistuen leikkaukset, päivähoidon ja kerhotoiminnan leikkaukset, sairasvakuutuskorvauksen leikkaus, lämmityksen veronkorotus, nämä kaikki kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin ja perheisiin.

Kaiken lisäksi kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, joka tulee myös näkymään kuntien palveluiden heikkenemisenä.

Hallitus jäädyttää useimmat indeksit, joka johtaa siihen, että kuilu tulojen ja elinkustannusten välillä kasvaa, jolloin ostovoima heikkenee.

Yksi kaikkein ihmeellisin leikkaus on kehitysyhteistyöstä leikkaaminen. Leikkaus toteutetaan nimenomaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toiminnasta, jonka seurauksena Suomi on menettämässä erityisosaamista, joka on maailmanluokan osaamista.

Arvoisa rouva puhemies

Ymmärrämme hallituksen pyrkimyksen tasapainottaa valtion talous ja saada kansantalous nousuun. Ymmärrämme senkin, että koulutuksen viedessä niin suuren osuuden julkisista menoista, on ollut pakko etsiä säästöjä myös sieltä. Toisen asteen uudistus on välttämätön. Hallitus on esityksissään kuitenkin kohtuuttoman kova ja osin ristiriitainen.

Kun hallituksenkin pyrkimys on saada Suomi nousuun innovaatioiden kautta, niin leikkaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Suomen akatemian tutkimushankevaltuuksia vähennetään 10 miljoonalla eurolla ja Tekesiltä ja Tekesin Shokeilta (Huippuosaamiskeskuksilta) säästöt vähittäin kasvavat vuoteen 2019 mennessä 130 miljoonaan euroon. Tekesin säästöt iskevät myös valtion aiemmin omistaman Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintaan vähentyneinä tilauksina. Kun VTT vähensi viime vuonna 323 ihmistä, kohdistuivatko vähennykset hallintoon? Monet viestit kertovat että nimenomaan vähennettiin tutkimuspalveluista.

(Hallitus nimenomaan korostaa, että korkeakouluissa "rahoituksen vähennystä ei tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä" vaan erityisesti hallintoon. Kun yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tehdään esimerkiksi 75 miljoonan euron pysyvät menosäästöt ja vuoteen 2019 mennessä 175 miljoonaan nousevat indeksisäästöt, kuinka hallitus on arvioinut, että ne eivät vaikuta opetus- tai tutkimushenkilökuntaan?

Helsingin yliopiston hallitus päätti viikko sitten aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi 1200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Jo useita yt-neuvotteluja on käyty Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa ja Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa. Myöntääkin hallitus, että näitä henkilöstövähennyksistä on mahdoton tehdä vähentämättä tutkimus- ja opetushenkilökuntaa ja heille aivan välttämättömiä hallintopalveluja? On vielä otettava huomioon, että jos on olemassa poteroihinsa kaivautunutta hallintoa ja tehtäviinsä sopeutumatonta henkilöstöä, se osaa suojautua irtisanomisilta.)

KD tulee tekemään vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lisärahoitusta.

Huom! Sulkujen sisällä olevaa tekstiä en ehtinyt puhua.

kategoriassa Kirjoitukset 2405 0
0

Hallituksen esittämät leikkaukset kehitysyhteistyöhön tulee kohdistaa niin, ettei suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja projekteja jouduttaisi kohdemaissa supistamaan. Leikkaukset on järkevämpää tehdä valtioiden kahdenvälisistä tukiosuuksista, jolloin kohdemaa voi itse etsiä uuden kumppanin jatkamaan projektia, eikä varsinainen auttaminen vähenisi tai keskeytyisi. Hyville projekteille, joita Suomen avustamat projekti yleensä ovat, on jatkajia jonkun muun maan toimesta. Tällä leikkausten uudelleen kohdistamisella vältettäisiin irtisanomiset Suomessa sekä säilytettäisiin kehitysyhteistyön korkeatasoinen osaaminen Suomessa. Lisäksi emme kurjistaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden elämää.

Jos leikkausten painopiste kohdistetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, niin kuin hallitus on päättänyt, johtaa se myös kotimaisen työttömyyden lisääntymiseen ja valtion menojen kasvuun. Kaikki merkittävät kehitysyhteistyöjärjestö ovat jo käynnistäneet YT-neuvottelut. Leikkausten uudella kohdistamisella, voitaisiin työ säilyttää Suomessa ja YT-neuvottelut perua sekä säilyttää suomalaisten ammattimainen ja tuloksellinen kehitysyhteistyö. Tämä olisi hyvää Suomi nousuun politiikkaa.

kategoriassa Kirjoitukset 2217 4
0

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen talousarvioesitys on voimakkaasti poliittisesti kantaaottava ja piirtää jo Sipilän hallituksen linjaa, jossa pienituloisilta lapsiperheiltä ja kaikkein köyhimmässä asemaassa olevilta leikataan eniten, ei ainoastaan täällä kotimaassa, vaan nyt myös kehitysyhteistyön yhteistyömaiden lapsilta.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan tähän erityistä huomiota kun se toteaa:

”Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin vuoden 2013 kehyspäätöksessä (VNS 3/2013 vp) linjattiin, päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneitä tuloja (37,7 milj. euroa) ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön eikä ilmastorahoitukseen, vaan ne käytetään budjetin yleiskatteeksi. Tällainen käyttötarkoituksen muutos sisältyy sinänsä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, (liite 6, sivu 32), mutta muutoksen voimaantulo on siinä ajoitettu vuodelle 2016. Saadun selvityksen mukaan asiaa arvioidaan vielä uudelleen syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä hallituksen linjaus on tässä tilanteessa sinänsä perusteltu, mutta on kuitenkin tärkeää, että asiaa arvioidaan syksyllä uudelleen. Valiokunta korostaa, että Suomen on voitava huolehtia asianmukaisesti jo tehdyistä sitoumuksistaan. ” 

Arvoisa rouva puhemies

Nyt kun tätä linjausta on muutettu, eikä näitä saatuja tuloja ohjata, niin kuin on aikaisemmin sovittu, on syytä miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa Suomalaiselle kehitysyhteistyölle.

Suomalainen kansalaisyhteiskunnan toiminta on kansallinen ylpeydenaihe. Suomalaiset ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja solidaarisia. Erityisesti tämä näkyy suomalaisessa kehitysyhteistyössä, jota tekevät yli 200 järjestöä.

Suomalainen kehitysyhteistyö on maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua. Se on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Sen tulokset ovat kiistattomia köyhyyden ja kurjuuden vähentämisessä ja sivistyksen ja yrittäjyyden edistäjänä kolmansissa maissa.

Kehitysyhteistyö on tärkeä keino pyrkiä vähentämään köyhyyttä ja poistamaan maailmanlaajuista eriarvoisuutta. Tätä työtä tekevät useat eri toimijat. Suomessa onkin satoja kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat samalla suorin kanava tukea kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia. Lisäksi näiden järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein sellaisiin ihmisryhmiin, asioihin ja maantieteellisiin alueisiin, joita valtion tekemän kehitysyhteistyön kautta on vaikea saavuttaa. Järjestöjen kautta tapahtuva kehitysyhteistyö on myös erittäin kustannustehokasta, juuri sen tähden, että siihen osallistuu n 90.000 vapaaehtoista kansalaista.

Arvoisa rouva puhemies

Kaavailtujen leikkauksien seurauksena monen kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toiminta uhkaa merkittävästi vähentyä ja osalla toimijoista loppua kokonaan. Samalla se osaamispääoma, jota valtio ja kansalaisjärjestöt ovat yhdessä kartuttaneet, poistuu markkinoilta. Myös työttömäksi joutuvien määrä on merkittävä. Toivon, että hallitus voisi tähän asiaan palata syksyllä ja muuttaa esitystään siten, että näitä leikkauksia voitaisiin kohtuullistaa ja sopeuttaa useammalle vuodelle, jolloin järjestöillä olisi mahdollisuus viedä jo aloitetut projektit loppuun.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitomatta olevan määrärahan osuus vaihtelee ELY-keskuksittain noin 5 prosentista 20 prosenttiin ja monin paikoin työllisyysmäärärahojen arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä. ELY-keskusten arvioiden mukaan lisämäärärahan tarve olisi 110 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että hallituksella on tarvittaessa valmius arvioida työllisyysmäärärahojen lisätarvetta jo alkusyksynä. On tärkeää, että hallitus heti alkusyksystä palaa asiaan ja tuo eduskunnalla esityksen työllisyysmäärärahojen lisäyksestä.

kategoriassa Kirjoitukset 1943 0
0

Puhe 2.6.2015 Eduskunta - hallitusohjelma

Arvoisa puhemies, pääministeri, hyvä hallitus

Lämpimät onnittelut uudelle hallitukselle ja runsasta Taivaan Isän siunausta ja viisautta uuteen vaativaan tehtäväänne.

Ole huolella lukenut hallitusohjelman linjauksia ja pidän sen lähestymiskulmasta Suomen nykytilaan ja moniin ongelmiin tarttumisesta. Siinä on uudistava ote ja se pyrkii erityisesti julkisen sektorin toimintatapojen tarkasteluun: miten voisimme kustannuksia karsimalla tuottaa palveluja paremmin ja oikea-aikaisesti.

Hallitusohjelman parasta antia on sen yrittäjyyttä koskeva osa, jossa on monia hyviä ja kannatettavia toimia, ne ovat kuin suoraan Kristillisdemokraattien vaalien yrittäjäohjelmasta.

Siinä on hyvä investointiosa, joka keskittyy teiden ja ratojen rakentamiseen ja korjaamiseen.

Siinä lähdetään purkamaan byrokratiaa ja sääntelyä.

Siinä lähdetään rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja tuottaa palveluja.

Nuorisotakuuta jatketaan ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään. Hyvä niin.

Arvoisa puhemies

Juha Sipilän ensimmäisen hallituksen, hallitusohjelmaan kohdistui paljon odotuksia ja toiveita paremmasta tulevaisuudesta.

Odotusarvo oli, kaiken sen keskustelun jälkeen, mitä oli julkisuuteen tullut Suomen uudesta noususta, että tämä hallitusohjelma antaa siihen nousuun eväät.

Tiesimme, ja olimme valmistautuneet siihen, että leikkauksia on luvassa, ja kestävyysvajetalkoot ovat edessä, mutta emme osanneet odottaa, leikkauksien kohdistuvan voimakkaimmin juuri pienituloisiin, yksinhuoltaja perheisiin, eläkeläisiin, pitkäaikaissairaisiin ja työttömiin. Varsinkin, kun juuri ylempi keskiluokka oli etukäteen erilaisissa tutkimuksissa ilmaissut selvästi, että he ovat valmiita kantamaan näissä yhteiskuntatalkoissa suuremman vastuun.

Arvoisa puhemies

Hallituksen ei tule ajatella, ettemmekö kaikki haluaisi olla näissä talkoissa mukana. Kyllä ja kyllä, me haluamme, me olemme mukana pelastamassa Suomea. Kysymys on kuitenkin, millä tavalla ja millä hinnalla, kenen kustannuksella ja kenen kantokyvyllä?

Monet johtavat poliitikot ja asiantuntijat ovat todenneet, että viime laman leikkaukset perheiltä ja pienituloisilta ja opiskelijoilta, olivat suuria virheitä, sillä niiden leikkauksien laskua maksetaan yhä edelleen.

Nyt näyttää siltä, että Sipilän hallitus valitsee saman tien ja tekee samat virheet uudestaan. Erittäin paheksuttavaksi tämän tekee se, että juuri ne poliitikot, jotka ovat edellisen laman leikkaajia kuuluvasti moittineet, nyt toteuttavat nyt samat leikkaukset. Onko tosiaan niin, ettei tällä hallituksella ole muistia ja sydäntä ollenkaan?

Onko tosiaan niin, ettei mitään muuta vaihtoehtoa Suomen nostamiseksi ole, kuin kaikkein pienituloisimpien ja sairaiden kukkaron tyhjentäminen? Tätä en toivoisi.

Jos tämä ohjelma toteutuu tällaisenaan niin:

  • Perusturva heikkenee
  • Sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy
  • Eikä oikeudenmukaisuus vastuunkannossa toteudu.

Arvoisa puhemies

Esimerkiksi, kun ohjelma linjaa kuntien harkinnanvaraisuuden nostamista palveluiden järjestämisessä ja sääntelyn ja normien poistamista, niin tämä saattaa avata oven sille, että kunnat tulevat rahapulassa karsimaan monia nyt suosituksiin perustuvia palveluja, jotka sitten johtavat jollain toisella alueella kasvaviin kustannuksia.

Tämä voi myös avata oven sille, että monet pienet kunnat kokevat, että nyt heillä ei enää ole velvoitetta järjestää joitakin palveluita, jolloin kuntien ja alueiden eriarvoisuus tulee Suomessa lisääntymään.

On tutkittu, kun kuntien itsemääräämisoikeus palveluiden järjestämisessä lisääntyy, niin on se lisännyt merkittävästi lisännyt eriarvoistumista palveluiden järjestämisessä.

Arvoisa puhemies

Näyttää siltä, että hallitusohjelmaa tehtäessä on aika loppunut kesken, ja monet asiat on siihen kirjoitettu, ilman, että on loppuun asti mietitty, mitä monet toimenpiteet tarkoittavat käytännössä ja, miten ne vaikuttavat kansalaisiin, ja mitä leikkaukset voivat maksaa tulevaisuudessa.

Jos Kristillisdemokraatit olisivat tässä hallituksessa, ei tätä yhteiskunnan sosiaalista perälautaa olisi poistettu, nyt se on naulattu, ainakin puolittain tiukasti kiinni. Heikot saavat tippua kyydistä, eikä heitä enää tarvitse nostaa kyytiin.

Arvoisa puhemies

Odotin, että hallitusohjelma olisi esittänyt vielä enemmän uusia keinoja talouden parantamiseksi. Mihin jäivät esitykset valtion Infra Oy:n perustamisesta, joka voisi käynnistää merkittäviä hankkeita ja tuoda työtä ja investointeja koko maan alueelle?

Entä: Olisiko jo aika keskustella peruspalveluiden ja hyvinvointipalveluiden erosta: voisimmeko keskittyä peruspalveluiden hyvään hoitoon ja rahoitukseen ja sitten miettiä, millaisia hyvinvointipalveluita on mahdollista tuottaa.

Nyt peruspalveluiden hoitoon on kuin huomaamatta ajautunut monia sellaisia palveluita, joita ei voi peruspalveluiksi tunnistaa, ja ne syövät varata hyvältä hoidolta.

Lopuksi.

Suomi on aina nousut ahdingosta silloin kun kansa on kääntynyt rukouksin Jumalan puoleen. Se on meille tuttu ja turvallinen tapa, jossa me kansakuntana pyydämme voimia ja viisautta vaikeina aikoina.

Suomi nousee, kun se laskeutuu rukouksissa polvilleen.

kategoriassa Kirjoitukset 2002 0
0

Työmarkkinat ovat murroksessa. Tarjolla oleva työ on vaihtamassa muotoaan. Ammatillisuus ja koulutus korostuvat. Suomeen on syntymässä kokonaan uusia työaloja ja vanhoja työaloja on hiljalleen poistumassa. Tässä tilanteessa, jossa vanhat ajattelutavat eivät enää toimi, on oikein kysyä, miksi työmarkkinaosapuolet rakentavat poteroita, kun tulisi ratkaista, miten työn tarjonta ja tekijät kohtaisivat. Miten työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä voidaan edistää? Miksi on työttömälle kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä, kuin tehdä työtä? Vastausta tähän kysymykseen on etsitty monilla eri tutkimuksilla, niin ruuhkasuomessa, kuin Kainuun korvessa. Hyviä vastauksia on myös löytynyt, mutta työmarkkinajärjestöt eivät löydä näistä sellaista yhteistä nimittäjää, jonka kanssa molemmat osapuolet voisivat kokea onnistuneensa tehtävässään. Tässä pelissä on lopulta vain yksi kärsijä: työtön. Olisiko aika uudistaa koko työmarkkinoiden etujärjestöjärjestelmä? Sitä odotellessa voisimme tehdä seuraavia asioita. Yksi nopeimmin työpaikkoja lisäävä toimenpide on pienten ja keskisuurien yrityksien työllistämistukien lisääminen ja työn tarjoamisen helpottaminen työttömälle. Toinen merkittävä toimenpide on, työttömyysturvan jatkuminen, silloinkin kun ottaa vastaan lyhytkestoisen työn. Kolmas toimi on, aktiivisesti siirretään työkyvyttömyyseläkettä jonottavat työhön kykenemättömät sairaat, työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljänneksi, suurteollisuuden tukeminen olisi sidottava työllistämiseen Suomessa ja investointeihin Suomeen. Viidenneksi, kolmannen sektorin potentiaali on otettava käyttöön yhtenä merkittävänä sosiaalisektorin työllistäjänä. On arvioitu, että kolmas sektori voisi tuoda 50.000 uutta pysyvää työpaikkaa, jos kansalaisten lahjoitukset kolmannelle sektorille olisivat osittain verovähennyskelpoisia. Näistä toimenpiteistä olisi voitava sopia mahdollisimman pian. Eivät kaikki työttömät halua pysyä työttöminä.

kategoriassa Kirjoitukset 2787 0
0

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>