Kristityn ääni

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake

Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /home/anterola/public_html/components/com_easyblog/views/categories/view.html.php on line 306

Kirjoitukset

Tänään hyväksyttiin laki, joka tiukentaa jo turvapaikan saaneiden perheenyhdistämistä. Suomi astuu tällä päätöksellä oudolle tielle, joka on ristiriitainen sen kuvan kanssa, joka Suomesta on, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavana maana. Eduskunnassa käyty keskustelu torstaina 16.6. uuden lain lähetekeskustelussa oli suorastaan hälyyttävä. Eräs edustaja kysyikin osuvasti, mitä Suomelle on tapahtumassa? Keskustelusta sai sellaisen kuvan ja näkemyksen, että Suomi on jotenkin liian hyvä maa turvapaikanhakijoille ja meidän on alettava luoda sellaista lainsäädäntöä, jossa näyttäisimme huonommalta maalta, kuin olemme, jotta emme ole turvapaikahakijoille liian houkutteleva maa. Oli aivan pakko kysyä: Mitä väärää on siinä, että etsii luvattua maata. Mitä väärää on siinä, että haluaa parasta, eikö se ole jokaisen ihmisen unelma, saada parasta?

Tässä puheeni aiheesta eduskunnassa:

Tämän hallituksen esityksen tarkoitus on, kuten teskti sanoo: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.  

Tämä laki esitys on osa sitä jatkumoa,  jossa hallitus toteuttaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa, joka on kovasydämistä, hädänalaisten ihmisten oikeusturvan ylenkatsovaa sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa. Kun Edustaja Eerola täällä istunnossa eilen puheessaan avasi perussuomalaista maailmankuvaa maahanmuuttolain käsittelyssä, oli se paljastavaa ja kuvaavaa Peussuomalaisesta unelmien Suomesta:
Lainaus: Täytyy jälleen kerran kiittää hallitusta.Tällä esityksellä taas kerran se hivuttaa ulkomaalaislakia tiukempaan suuntaan eli siihen suuntaan, joka perussuomalaisten tavoitteena on ollut jo pitkään. On erinomaisen tärkeää, että Suomesta tehdään entistä vähemmän houkutteleva maa enää uusien turvapaikanhakijoiden tulla ja että entistä harvempi turvapaikanhakija saisi jäädä Suomeen. Se käsittelyn nopeus tai hitaus, mihin täällä on viitattu, on loppujen lopuksi sivuseikka, jos kuitenkin saadaan rajoitettua tätä uusien tulijoitten määrää ja jos entistä harvempi niistä uusista tulijoista jää.  Sitten mikä on myös erinomaisen hyvä asia, on, että näitten oikeusavustajien mahdollisuutta osallistua rajataan. Lainaus loppu.

On surullista, että Suomea viedään nyt perussuomalaisten johdolla maahanmuuttopolitiikassa Unkarin ja Itävallan suuntaan. Suomi, joka on kuuluisa kansainvälinen toimija ihmisoikeuksien ja ihmisarvon maana, on nyt kääntymässä sisäänpäin, itsekkääksi ja rajat hädässä olevilta sulkevaksi maaksi.  Erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa saa jatkuvasti vastata kysymyksiin, mitä Suomessa on tekeillä? Häpeillen ja posket punaisena siinä sitten yrittää vakuuttaa: älkää olko huolissanne, tilanne on vain väliaikainen.

Tällä esityksellä tehdään lähes mahdottomaksi kansainvälistä suojelua tarvitsevien perheiden yhdistäminen.
Tällainen lakiesitys on häpeäksi Suomelle, se  on kohtuuton ja kunniaton.

Valiokunnan mietinnössä todetaan:

Perheen yhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Oikeus perhe-elämään

Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perutuslaissa turvattu oikeus. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä, mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset eli oltava muun muassa oikeasuhtaisia niin että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksessa kohtuuttomaksi.  

Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tulkintakäytännössään katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta tai velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. EIT on lausunut myös, että periaatteessa se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta. Tuomioistuin kuitenkin on tutkinut, onko toimeentulovaatimus kyseisessä tapauksessa kohtuullinen (EIT, Konstatinov v. Alankomaat, 26.4.2007).  

Euroopan unionin perusoikeuskirjan perheen suojaa koskevassa 7 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Lapsen edun huomioon ottaminen kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa perustuu muun muassa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan.  

Tässä esityksessä rikotaan kansainvälistä kohtuullisuuden määritelmää ja aivan varmasti tulemme näkemään Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vastaamassa tämän kohtuullisuuden vaatimuksen rikkomisesta.

Mietinnön vastalauseessa on hyvin kuvattu ne kohtuuttomuudet, jotka tähän liittyvät, ja kuinka ne olisi helposti korjattavissa esimerkiksi ottamalla verrokiksi ulosoton suojaosuus, joka määrittelee sen, millaisilla tuloilla tulee Suomessa toimeen. 

kategoriassa Kirjoitukset 3165 1
0

Valtioneuvoston antama ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin nykyistä kansainvälistä toimintaympäristöä ja on myös varsin realistinen Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Sen parasta antia on rehellinen ja pelkistetty analyysi naapurisuhteistamme ja erityisesti suhteestamme Natoon ja turvallisuusyhteistyöstämme Ruotsin kanssa.

Se myös asettaa Suomen turvallisuuden kannalta pitkän tähtäyksen peruslinjat ja päämäärät selkeään muotoon, jossa Suomen tärkeimmät tehtävät ovat välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin, omata vahva ja uskottava oma puolustus sekä olla aktiivinen kahdenvälisen ja monenkeskisen  ulko- ja turvallisuupolitiikan rauhaa edistävä toimija, jonka tavoitteena on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö.

Toimintaympäristömme viimeaikainen muutos on luonut myös uusia uhkia ja epävakautta. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Sille ominiasta on muutoksen nopeus ja ennustamattomuus.

Juuri tämä tosi seikka, jossa Suomi on rauhan ja vakauden rakentaja, sekä sotilaallisesti riippumaton, antavat meille mahdollisuuden ja tilan puhua maailman epävakauteen rauhantahtoisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kuten Yhdysvaltain presidentti hiljattain totesi: Pohjoismaisella yhteiskuntamallilla on kansainvälistä vetovoimaa, ja se antaa
vahvan pohjan Pohjoismaiden vahvistuvalle yhteistoiminnalle kansainvälisessä politiikassa.

Valitettavaa on, että pitkään jatkunut rauhan ja hyvän yhteistyön ylle on tullut tummia pilviä erityisesti Venäjän taholta, jonka valitsema tie on johtanut kasvavaan jännitteeseen ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon kasvuun Euroopassa.

Uutta on myös se, miten Suomi puhuu Venäjästä. Se kieli, jolla nyt puhumme suhteestamme Venäjään ja sen toimista on tosiasiat toteavaa ja rohkeaa: lainaus selonteosta: Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.  Venäjä käyttää etujensa ajamiseen laajaa sotilaallista ja ei-sotilaallista keinovalikoimaa. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Lainaus päättyi.

Samalla kun puheemme Venäjästä ja sen toimista tiukkenevat, on myös lähentyminen Natoon lisääntynyt. Naton kanssa tehty Isäntämaasopimus oli tässä merkittävä uusi askel. Samoin nyt viitoitettu tie aseellisen yhteensopivuuden syventämisestä Naton kanssa ovat jo askelmerkkejä Naton suuntaan. En ihmettele, jos Suomen Nato jäsenyys on todellisuutta lähi vuosina. Jotta näin ei tapahdu, on Suomen yhä selvemmin ja päättäväisemmin vahvistettava omaa sotilaallista kykyään ja hyvää keskustelukulttuuria Venäjän kanssa. En usko, että yksikään muu maa todella ymmärtää, niin kuin Suomi ymmärtää Venääjää naapurina, jonka kanssa olemme oppineet rauhassa elämään, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näin on hyvä jatkaa. On hyvä pitää mielessä, ettei sotilaallinen yhteistyö Ruotsin tai Euroopan kanssa, ole turvallisuutemme lopullinen tae, vaan omista lähtökohdista, pitkäjänteiset ja harkitut toimet suhteessa Venäjään. 
Suomen on myös vahvistettava omilla toimillaan YK:n roolia ja mahdollisuutta toimia vakauden välineenä maailmanlaajuisesti. Suomen on mahdollisimman pian palautettava taloudellinen tukensa YK:n järjestöille, jotka hallitus tänä vuona leikkasi. Näin Suomi palauttaisi maineensa rauhan tekijänä kansainvälisessä yhteisössä. 

kategoriassa Kirjoitukset 2016 0
0

Itä-Suomen yliopiston johdon kyvyttömyys tulee Savonlinnan kaupungille kalliiksi. Hyvällä johtamisella yliopisto voisi helposti taata Savonlinnan opettajakoulun jatkumisen. Jos nykyinen yliopiston johto kokee, ettei Savonlinnan opettajakoulutus saavuta tavoitteitaan ja ole riittävän vetovoimainen, niin vain keskinkertainen johtajuus esittää vastauksena toiminnan alasajoa. Lakkautuksen sijaan heidän tulisi kääntää katseet koulun toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen.

Itä-Suomen yliopiston johdon lisäksi maan johdolta kaivattaisiin jämäkkyyttä asiassa. Keskiviikkona pääministeri Sipilä pesi kätensä Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkautuksesta ja vyörytti koko vastuun yliopistolle. Sipilän mukaan "päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus”.  Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vuorostaan totesi, että Suomen hallitus noudattaa yliopistolakia, perustuslakia ja kunnioittaa yliopistojen autonomiaa. Lakien ja muodollisuuksien taakse meneminen ei ole todellista johtajuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi tosiasiallisesti mahdollisuus ohjata Itä-Suomen yliopistoa, sillä ministeriö päättää yliopistojen rahoituksesta. Yliopistoille perustuslaissa ja yliopistolaissa taattu itsehallinto ei estä ottamasta ministeriön ja yliopiston välisiin sopimuksiin toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnan määritteleviä kohtia. Alueelliset näkökulmat on aiemminkin huomioitu päätöksenteossa. Näin toimi mm. Vanhasen hallitus kun se 2007 päätti liittää osia Sipoosta Helsinkiin, perustellen päätöstään alueellisilla kehitysnäkökulmilla. Huonoja päätöksiä voi myös peruuttaa, sekin on hyvää johtajuutta. 

kategoriassa Kirjoitukset 2459 0
0

Puheeni tänään eduskunnassa Valtion omistajaohjauspolitiikasta 

Valtion omistajapolitiikassa tulee huomioida, että yhteinen hyvä kuuluu kaikille. Hallituksen tulee muistaa tämä tärkeä periaate kun se tekee päätöksiä valtion omistuksista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei vastusta järkeviä keinoja uudistaa valtion omistajaohjausta ja on avoin uusille keinoille luoda kasvua. Suomalaisten yhteistä omaisuutta ei tule kuitenkaan myydä kevyin perustein, eikä valtion omistamia yhtiötä lahjoittaa pääomasijoittajille.

Omistajapolitiikka ei ole aina ollut onnistunutta. Valtio on viimeisen 25 vuoden aikana myynyt tuottavaa omaisuutta yli 17 miljardin euron edestä. Onko näillä rahoilla luoto uutta kasvua ja työpaikkoja? Hyvin vähän. Kemira Grow How:n myynti nosti suomalaisten maanviljelijöiden lannoitteiden hintoja merkittävästi. Fortumin osittainen myynti toi valtion kassaan 1,6 miljardia euroa, mutta myynnin johdosta valtio on menettänyt lähes kymmenkertaisen summan menetetyn arvonnousun ja saamatta jäämien osinkojen muodossa. Alkuvuodesta todistimme miten pääomasijoittajat toimivat kun sähköverkkoyhtiö Caruna nosti kuluttajahintojaan merkittävästi. Valtion omaisuuden myynnillä ja yksityistämisellä on hintansa ja sen hinnan ovat saaneet maksaa tavalliset suomalaiset veronmaksajat. 

Valtionneuvoston periaatepäätöksessä todetaan viisi perustaa valtion omistamiselle. Näistä viidestä perustasta on helppo olla samaa mieltä. Kun valtion omaisuutta tarkastellaan, tulee tarkasti ja johdonmukaisesti määritellä mihin lokeroon mikäkin omistus kuuluu. Erityisen tarkka pitää olla siinä vaiheessa kun omistuksista luovutaan. Caruna on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun myydään luonnollisessa monopoliasemassa oleva yhtiö.

Finanssi-intressiä ei tule väheksyä. Ruotsissa on viime vuosikymmeninä myyty merkittävästi valtion omaisuutta, mikä on johtanut siihen, että valtion tulot omistuksista ovat vuodesta 2006 lähtien puolittuneet. Nyt Ruotsissa pohditaan yhtiöiden takaisin ostamista. Valtion omistusten tuomat tulot ovat tärkeitä myös Suomessa. Niiden vähentyminen näkyy veronkorotusten tarpeena, mikä ei varmaankaan ole tämän hallituksen tavoite?

Hallituksen kaavailemaan kehitysyhtiöön siirrettävät omistukset on mitä ilmeisimmin tarkoitus laittaa myyntikuntoon. On perusteltua kysyä onko järkevää myydä merkittävä osuus tuottoisasta ja huoltovarmuuden kannalta merkittävistä yhtiöistä, kuten Nesteestä. Postin pilkkominen tällä tavoin vaatisi tarkempaa keskustelua. Altian myynti ei ole ongelmaton, puhumattakaan huoltovarmuusnäkökulmasta Arctian osalta. On perusteltua kysyä onko valtiollinen kehitysyhtiö oikea tapa luoda kasvua vai pitäisikö valtion mieluummin luoda parempia olosuhteita yksityisen rahoituksen, kuten joukkorahoituksen, kanavoimiselle kasvuyrityksille? Periaatepäätöksessä esitetään muutoksia valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmään ja yhteiskuntavastuuseen. Vaatimukset maakohtaisesta raportoinnista ja verosuunnittelusta luopumisesta ovat hyviä ja kannatettavia. On tärkeää, että valtio aktiivisesti seuraa miten vaatimukset käytännössä toteutetaan. Yritysjohtajien ylisuuret palkkiot ja optiojärjestelmät ovat herättäneet katkeruutta kun samaan aikaan työntekijöitä on irtisanottu. Olisiko aiheellista muuttaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmää? KD eduskuntaryhmän mielestä irtisanomisten kautta syntyvien lisävoittojen sijaan tulisi yritysten johtoa palkita yhteiskuntavastuullisuudesta, työpaikkojen syntymisestä ja pitkän aikavälin liikevaihdon kasvusta.Valtion omaisuus kuuluu kaikille suomalaisille. Hallituksen tehtävänä on pitää siitä huolta, jotta voimme jättää tuleville sukupolville muutakin kuin velkataakan.

 

kategoriassa Kirjoitukset 1841 0
0

Näin olen puhunut

Hyvinkäällä KD:n turvallisuusillassa puhuneen kansanedustaja Antero Laukkasen mielestä hallituksen esitykset vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.

- Tuomioistuinmaksujen korotukset, valitusoikeuden rajoittaminen ja sakkomaksujen korotukset valtion kassan tilkitsemiseksi murtavat kansan uskoa oikeuslaitoksen toimivuuteen.

- Jos raha valitaan oikeuslaitoksen ohjaimeksi, niin silloinhan pitäisi muuttaa kaikki vankeustuomiot sakkorangaistuksi, silloin valtion kassaan tulisi rahaa ja vankilakulut lakkaisivat kokonaan.  

Laukkanen muistuttaa, että suomalaisen yhteiskunnan oikeusvaltiokäsitys rakentuu oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

- Oikeuslaitosta tulee pitää yhteiskunnan kaikkia osapuolia palvelevana peruspalveluna. Hallituksen ja eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rikolliset saavat tuomionsa, syyttömät vapautetaan syytteistään ja kansalaisilla on todellinen mahdollisuus hakea ratkaisua ongelmiinsa myös oikeusteitse ilman kohtuutonta viivettä ja epäilyä tutkinnan puutteista, Laukkanen sanoo.

Laukkasen mukaan tällä hetkellä oikeuslaitoksen riippumattomuus tuntuu olevan monellakin tapaa liipasimella. 

- Oikeuslaitoksen toiminnan on oltava taloussuhdanteista riippumatonta. Oikeuslaitoksen voimavarat ovat viime vuosina huventuneet ja samalla tehtävät kasautuneet. Vain toimiva oikeuslaitos turvaa yhteiskunnan toimivuuden ja rauhan sekä jokaisen kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksien yhtäläisen toteutumisen, Laukkanen toteaa.

kategoriassa Kirjoitukset 2092 0
0

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>