ANTERO LAUKKANEN kristityn ääni!

Näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisen vastuusta.

  • Etusivu
    Etusivu Täältä löydät kaikki sivuston blogiartikkelit.
  • Tunnisteet
    Tunnisteet Näyttää listan tämän blogin tunnisteista.
  • Kirjaudu
    Kirjaudu Kirjautumislomake
Antero Laukkanen

Antero Laukkanen

Perhe, vaimo ja kaksi aikuista lasta. Kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos. Espoon kaupunginvaltuutettu (2001-2016), tarkastuslautakunnan jäsen (2001-2016, vpj 2005-2008), Ulkoministeriön ihmisoikeusneuvottelukunnan (IONK)jäsen 2012-2015, Christian Political Foundation for Europe (CPFE) Board Member, Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) halituksen jäsen, varakansanedustaja (2003-2011), maakuntavaltuutettu (2005-2012), eduskunta-avustaja (1997-2003).

Näin vaalipäivänä satojen keskusteluiden jälkeen vaalitoreilla voin todeta: Espoolaisten suurin huoli tällä hetkellä on homekoulut ja niissä olevien lasten terveys. Tähän huoleen on helppo yhtyä. Yhdelläkään kaupungilla ei ole oikeutta altistaa lapsiaan sairastumiselle. Kun sisäilmaongelma todetaan, siihen on puututtava heti ja lapset siirrettävä sisäilmaltaan terveisiin tiloihin. Tämä on myös minun ja KooDeen tinkimätön linja.

Toiseksi enien syntyi keskustelua lasten päivähoito-oikeudesta ja varhaiskasvatuksesta. Kenellä on oikeus päättää milloin ja missä lapset ovat hoidossa. Espoon KooDee luottaa täysin vanhempien kykyyn päättää millaista hoitoa ja missä vaiheessa heideän lapsensa tarvitsevat, ja jos elämän tilanne on sellainen, että tavitsee päätökseen apua, kaupungin on sitä annettava. Olemme myös aina puolustaneet ns. espoo-lisää kotona hoidettaville alle 3-vuotiaille lapsille. Viimeksi kun espoo-lisää yritettiin poistaa talousarvioneuvotteluissa,  säilyi se minun esityksestäni 200 eurossa. Se oli hieno voitto espoolaisille perheille.

Kolmanneksi eniten keskusteluja syntyi ikääntyneiden hoidosta. Aikuiset lapset ova erittäin huolissaan siitä, miten heidän vanhempiaan hoidetaan. Onko hoito oikea-aikaista ja onko riittävästi hoitajia, joilla on aikaa olla vanhuksen lähellä. Jaamme tämän huoleen. Vanhukset ovat itse ansainneet hyvän hoidon. KooDeen linja on, ei ole väärin, vaikka ylitämme ns. hoitomitoitukset ja teemme enemmän kuin laki vaatii. Se on oikein ja inhimillistä.

Neljänneksi nousivat esille nuorten syrjäytyminen, työttömyys ja koulutuspaikat. Tämä on meidän kaikkien huoli, jonka eteen meidän on yhdessä tehtävä paljon enemmän, kuin nyt teemme. Tähän olen sitoutunut.

Kaiken kaikkiaan ei ole väärin sanoa: Espoo tarvitsee enemmän KooDeen politiikkaa, jossa yhteinen hyvä jaetaan tasaisemmin. Talouden ylijäämää ja rahastojen tuottoja on käytettävä koulujen korjauksiin nopeammalla aikataululla, kuin nyt on päätetty. Lapset on saatava heti pois sisäilmasairaasta koulusta. Tämä on Espoon suurin tarve tällä hetkellä. 

kategoriassa Kirjoitukset 624 0
0

Espoon kaupungin talous on vahva, mutta sen ohjaus ei ole riittävän pitkäjänteistä. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotieto osoitta noin 62 miljoonan euron ylijäämää. Samaan aikaan kaupungin virkamiesjohto ilmoittaa ettei ole varaa korjata &homekouluja& tai rakentaa niiden tilalle uusia kouluja. Tai, ei ole mahdollista sujuvoittaa rakennusvalvontaa ja kaavoitusta, koska siihen ei ole varaa. Ei ole ihme, että kaupunkilaiset ovat tallaisesta taloudenpidosta hämillään ja kysyvät: Miten niin ei ole varaa?  Minäkin olen kysynyt jo 16 vuotta talousarvioneuvotteluissa istuneena. Olen tehnyt useita tilannetta parantavia esityksiä, mm. 10 miljoona euron lisärahaa koulujen korjaukseen, lisää henkilöstöä vanhustenhoitoon, samoin lasten ja nuorten ongelmien varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta aina ne ovat kaatuneet samaan väittämään, ei ole rahaa. Kuitenkin vuosi toisensa jälkeen tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä.

Näiden turhauttavien väittämien tueksi, ettei Espoolla olis varaa, on esitetty sellaisi kalvosulkeisia ja dokumentteja ettei kertakaikkiaan rahaa ole edes Suomen pankissa. Tilanne on kuin Tuntematon sotilas elokuvassa, kun sotilaalla oli nälkä, niin aina löytyi joku herra, joka löi nenän eteen sellaiset paperit, ettei sulla kertakaikkiaan voi ola nälkä. Mutta kun nälkä on ja Espoolla rahaa, niin mitä pitäisi tehdä?

Espoon talouden parantamiseksi muutama ajatus. Espoolla ei ole tarvetta veronkorotuksiin, vaan talouden parempaan ohjaukseen. Taloutta ohjaavaa laskentatoimea on kehitettävä siten, että tulevaisuusarviot ja suunnitelmat ulottuvat vähintään 20 vuoden päähän, mieluummin 30 vuodenpäähän. Näin suuryritsetkin tekevät, kun simuloivat tulevaisuutta. Verotulojen ja investointien tuottavuudesta on kyettävä tekemään samalla tavalla ennusteita, joiden pohjalta investointeja voidaan perustella ja niistä päättää. Kaupungin velkoja tulisi analysoida usealla tavalla. Pitäisi selkeästi erotella tuottavat investointivelat erilliseksi ryhmäksi ja esittää niille tuottoarvio, jolloin velalle tulisi mielekäs syy. Pitäisi kuvata tarkemmin, kuinka paljon joku investointi tuo lisää verotuloja, asukkaita ja yrityksiä. Sellainen investointikatto (180 milj.euroa), joka Espoolla nyt on, ei perustu todelliseen tarveanalyysiin ja kestäväntalouden mallinukseen, josta syntyisi talouden dynaamisia vaikutuksia, vaan laskennalliseen periaatepäätökseen tavotellusta velan määrästä. Käytännössä Espoon investointikatto lisää kustannuksia ja kaupungin velkaa hallitesemattomalla tavalla. Espoon Kristillisdemokraatit ovat esittäneet ja esittävät, että investointikaton tulisi olla joustava, todellisen tarpeen mukaan. Vuodet 2017-2020 korkeampi ja sitten laskeva. Näin koulut saataisiin korjattua ja uusia kouluja rakennettua kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyisellä talouslinjalla korjausvelka kasvaa joka vuosi ja Espoo rakentaa yhden koulun liian vähän per vuosi. Oppilasmäärää per luokka joudutaan lisäämään, jotta kaikkilla olisi opiskelupaikka. Hunosta taloussuunnitelusta laskun maksavat oppilaat heikentyneenä opetuksena ja tilojen ahtautena. Tämä ei ole järkevää, Espoo pystyy parempaan halutessaan. KooDee on valmis tekemään enemmän terveen taloudenpidon eteen. Äänelläsi on merkitystä.

kategoriassa Kirjoitukset 1013 0
0

Kansalaisaloite nollatyösopimuksista käsiteltiin eduskunnassa tiistaina ja keskiviikkona. Olen valiokunnassa ollut voimakkaasti sitä mieltä, että erityisesti nuorten kannalta katsottuna työsopimusturvaa on parannettava lainsäädännöllä nopeasti. Ohessa puheeni asiasta istunnossa.

Ensinnäkin kiitän kaikkia kansalaisaloitteen alullepanijoita ja allekirjoittajia. Teidän työnne on johtanut tämän tärkeän asian esiin nousemiseen ja uskon myös nollasopimuksien muuttumiseen työntekijän oikeuksia turvaavaksi ja parempaan sopimiseen kaikkien osapuolien kannalta.

Kiitän myös valiokunnan puheenjohtajaa Tarja Filatovia esittelypuheenvuorosta, joka kattavasti kuvasi valiokunnan käsittelyä asiassa ja myös miksi osa valiokunnan jäsenistä halusi tehdä eriävän mielipiteen. Katsoimme, ettei mietintö riittävällä tarkkudella kuvannut tarvittavia toimenpiteitä, ja että mietinnön 5. lausuma käytännössä hyväksyy nykyisen nollatyösopimuksen tilan. Näistä syistä olen mukana eriävässä mielipiteessä.

Vähimmäistyöajasta ei ole määräyksiä laissa, vaan työsopimuksessa voidaan vapaasti sopia työajasta ja siitä, että työaika vaihtelee tietyn tuntimäärän puitteissa. Työaika voi sopimuksessa olla esimerkiksi nollasta 40 tuntiin viikossa, ja työnantaja voi tarjota työntekijälle työtä vaihtelevan määrän tai ei ollenkaan. Tällaisia sopimuksia kutsutaan ns. nollatyösopimuksiksi tai vaihtelevan työajan sopimuksiksi ja niissä työskenteleviä esimerkiksi ekstraajiksi tai tarvittaessa työhön kutsuttaviksi työntekijöiksi.

Nollatuntisopimuksella työskentely toteutuu eri työntekijöillä hyvin eri tavoilla. Työnantaja saattaa tarjota nollatuntisopimuksen perusteella säännöllisesti työtä esimerkiksi 16 tuntia viikossa, mutta on myös mahdollista, että työntekijälle tarjotaan vain yksittäisiä ja lyhyitä työrupeamia satunnaisesti ja yksittäisten työjaksojen pituudet vaihtelevat tai että työntekijälle ei tarjota tunteja lainkaan.

Nollatuntisopimuksella työskentelyyn liittyy monia epäkohtia, joista työntekijän taloudellinen epävarmuus ja työnantajan mahdollisuus kiertää työntekijän suojaksi tarkoitettuja säännöksiä ovat vakavimpia.

Monet työntekijät ottavat vastaan osa-aikatyötä tai työtä nollatuntisopimuksella vain, koska vakituista kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Nollatuntityösopimus ei aina takaa työntekijälle varmaa toimeentuloa, eikä työntekijällä ole myöskään riittävää mahdollisuutta ennakoida tulotasoaan. Taloudellisen epävarmuuden lisäksi nollatuntityösopimuksella työskentely vaikeuttaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska nollatuntisopimustyössä on tavallista, että työ on otettava vastaan lyhyellä varoitusajalla.

Nollasopimuksiin liittyvistä työoikeudellisesti ongelmallisista piirteistä keskeisin onkin työnantajan mahdollisuus lopettaa työn tarjoaminen pysyvästi ilman erityistä normaaliin työsuhteeseen liittyvää päättämistointa. Muodollisesti työsopimus jää voimaan, vaikka työsuhteen keskeinen ominaisuus — työn tekeminen vastiketta vastaan — on lakannut. Tämä työnantajan mahdollisuus vaarantaa useita työntekijän suojaksi säädettyjä oikeuksia. Tällaisia ovat mm. irtisanomissäännökset ja työntekijän oikeus saada irtisanomisajan palkka. Työnantaja voi välttää myös äitiys- ja sairausajan palkan maksamisen, samoin kuin kiertää koeaikasäännöksiä, lomautussäännöksiä sekä säännöksiä määräaikaisten työsuhteiden perusteista.

Näiden nollatyösopimuksien ongelmat ovat minulle konkretisoituneet läheisen ystäväni kautta, jossa työnantaja täysin omista lähtökohdistaan käyttää hyväkseen nollatyösopimuksen epäkohtia. Laskun näistä epäsäännöllisistä tuloista, työttömyysturvan puutteista, maksaa useimmiten nuorten vanhemmat. Tämä nuorien epäreilu kohtelu suoranainen hyväksikäyttö on nyt tullut selkeästi esille myös valiokunnan kuulemisien kautta ja toivon mukaan työmisteri kuulee herkällä korvalla valiokunnan mietinnön sekä vastalauseessa esiin nousevat epäkohdat ja saamme nopeasti lakiesityksen, jossa Nollatyösopimukset saatetaan työoikeudellisesti kunnialliselle tasolle.

kategoriassa Kirjoitukset 529 0
0

Espoo, kuten muut suuret kaupungit, on tehnyt tuottavuusohjelman, jonka tarkoituksena on hoitoketjujen ja työtapojen parantaminen, jotta syntyisi säästöjä ja parempaa hoitoa. Paperilla tämä aina kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä nämä tuottavuusohjelmat johtavat lopulta yhteen ja samaan päämäärään: henkilöstön vähenemiseen. Vaikka uusia oivalluksia saadaan ja menetelmät paranevat, niin lopulta sillä hoidettavalla ja autettavalla on vähemmän hoitavia käsiä. Näin myös Espoossa.

Kasvava ongelma on digitalisaation seurauksena tapahtuva ikääntyneiden digisyrjäytyminen. Monet puhelimitse saatavat palvelut edellyttävät soittajalta älypuhelimen käyttöosaamista ja monivalintaisia hallintatehtävistä suoriutumista, ennenkuin voit saada palelua. On kohtuutonta, että vanhukselle palveluiden samisen edellytyksenä on tietoteknisten taitojen hallinta, digiosaaminen. Hauan kaikkille Espoon toimialoille senriolinjan, puhelinnumeron, jossa ihminen vastaa ihmisille ja auttaa tarvitsijaa palvelun saamisessa. Se on inhimillistä ja oikein.  

 

Espoon talousarvio on myös arvobarometri. Se kertoo konkreettisesti mitä arvostamme sen kautta mihin taloudellisia resursseja käytetään. Valitettavasti  vanhustenhuollossa Espoo harjoittaa nipinnapin politiikkaa, jossa tarjolla vanhuksille on vain se, mitä laki vaatii. Hoitavia käsiä ei ole riittävästi, koska tuottavuutta on lisätty, pienemällä määrällä hoitajia on selvittävä. Sairaanhoidossa vanhus kotiutetaan liian aikaisin, josta seuraa kotiutettavan palaaminen jopa samanvuorokauden aikana takaisin sairaalaan. Tämä vanhusten edestakaisin kuljettaminen heikentää entisestään vanhusten tervehtymistä ja lisää sairausajan pitkittymistä. Sairaankuljetuskustannukset nousevat ja viiveet hätäkuljetuksissa kasvavat.

Vanhukset ovat itse ansainneet  laadukkaan ja ihmisarvoisen hoidon. Haluan vaikuttaa hoidon määrällisen laadullisen paranemiseen. On lisättävä hoitohenkilökuntaa sairaaloihin ja palvelutaloihin. Mitoitukset ovat suosituksia, jotka voidaan myös ylittää, ei siinä mitään väärää tehdä. On myös tuettava enemmän kotona hoitamista siten, että hoitajalla on enemmän aikaa vanhukselle. Tämä on inhimilistä ja oikein. Espoolla on tähän varaa, onko tahtoa? KooDee haluaa poistaa inhimillisyysvajeen vanhustenhoidosta, koska se on mahdollista. 

kategoriassa Kirjoitukset 990 0
0

Espoo, kuten muut suuret kaupungit, on tehnyt tuottavuusohjelman, jonka tarkoituksena on hoitoketjujen ja työtapojen parantaminen, jotta syntyisi säästöjä ja parempaa hoitoa. Paperilla tämä aina kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä nämä tuottavuusohjelmat aina johtavat lopulta yhteen ja samaan päämäärään: henkilöstön vähenemiseen. Vaikka uusia oivalluksia saadaan ja menetelmät paranevat, niin lopulta sillä hoidettavalla ja autettavalla on vähemmän hoitavia käsiä. Näin myös Espoossa.

Espoon talousarvio on myös arvobarometri. Se kertoo konkreettisesti mitä arvostamme sen kautta mihin taloudellisia resursseja käytetään. Valitettavasti  vanhustenhuollossa Espoo harjoittaa nipinnapin politiikkaa, jossa tarjolla vanhuksille on vain se, mitä laki vaatii. Hoitavia käsiä ei ole riittävästi, koska tuottavuutta on lisätty, pienemällä määrällä hoitajia on selvittävä. Sairaanhoidossa vanhus kotiutetaan liian aikaisin, josta seuraa kotiutettavan palaaminen jopa samanvuorokauden aikana takaisin sairaalaan. Tämä vanhusten edestakaisin kuljettaminen heikentää entisestään vanhusten tervehtymistä ja lisää sairausajan pitkittymistä. Sairaankuljetuskustannukset nousevat ja viiveet hätäkuljetuksissa kasvavat.

Vanhukset ovat itse ansainneet  laadukkaan ja ihmisarvoisen hoidon. Haluan vaikuttaa hoidon määrällisen laadullisen paranemiseen. On lisättävä hoitohenkilökuntaa sairaaloihin ja palvelutaloihin. Mitoitukset ovat suosituksia, jotka voidaan myös ylittää, ei siinä mitään väärää tehdä. On myös tuettava enemmän kotona hoitamista siten, että hoitajalla on enemmän aikaa vanhukselle. Tämä on inhimilistä ja oikein. Espoolla on tähän varaa, onko tahtoa? KooDee haluaa poistaa inhimillisyysvajeen vanhustenhoidosta, koska se on mahdollista. 

kategoriassa Kirjoitukset 312 0
0

Olla perhe- ja lapsiystävällinen kaupunki, on enemmän, kuin vain nipin-napin lakisääteisten palveluiden tarjoamista. Haluan enemmän. Sen on oltava päätöksissä näkyvää iloa lapsista ja suoranaista intohimoa heidän unelmiensa edellytysten luomisesta. Se on rakkauden kultuuria, josta virkamiesjargon on kaukana. Ei ole väärin ylittää odotuksia, voisi olla Espoon uusi suunta. Haluan tehdä työtä sen eteen, jotta tarjoamme lapsillesi enemmän, kuin lupasimme tai laki vaatii.

Espoon perheystävällisyyden tulee näkyä perheiden laaja-alaisena tukena. Nyt perhepalveluissa on liian vähän henkilöstöä. Vaje ei ole suuri, mutta juuri sellainen nipinnapin selviämismiehitys, joka on haavoittuva, jos yksikin työntekijöistä on jostain syystä pois, kaikki hoidettavat kärsivät. Sama kaava toistuu lastentarhoissa, kouluterveydenhuollossa, kaikkialla alitetaan rima. Miksi? Tähän ei ole mitään syytä, ei edes taloudellisia syitä. Espoon vuoden 2016 tilinpäätös oli 62 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ei ole väärin todeta: tämä on Espoon tapa hoitaa palveluita. Tästä epäkohdasta puhumista pitää jatkaa. Pitää tehdä työtä, jotta inhimmillisyys voittaa ja yhteyinen hyvä jakaantuu oikeudenmukaisesti. Nyt yhteinen hyvä menee rakenteisiin ja ratakiskoihin. Tarvitaan inhimillistä otetta. Olen käytettävissä, numero on 153.

kategoriassa Kirjoitukset 969 0
0
Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle 1.3.2017

Arvoisa rouva puhemies! Ihan toiseen aiheeseen. Kun nyt katsotaan tätä ruuan alkutuotantoa Suomessa, niin suomalainen ruokahan on kaupoissa kilpailukykyistä, mutta kenen kustannuksella? Suurimman yhteisen huolemme tulisi olla suomalaisen ruuantuottajan toimeentulo, ja tässä — jos saisi näin leikkisästi sanoa — melkein koko eduskunnan pitäisi tehdä itselleen välikysymys siitä, miksi me emme huolehdi sen alkutuottajan hyvinvoinnista tässä maassa. Kysyn ministeriltä, aikooko hallitus tehdä itselleen välikysymyksen siitä, miten tämä asia hoidetaan kuntoon. Tämä on ollut täysin meidän yhteinen näkemyksemme jo vuosia, monien hallitusten ajan, että suomalainen viljelijä, ruuantuottaja on todella ahtaalla, ja aivan juuri tulleiden tietojen mukaan myös itsemurhat heidän keskuudessaan lisääntyvät. Tämä keskustelu pitäisi viedä nyt käytännön tekoihin. [Puhemies koputtaa] Tehkäämme itsellemme välikysymys.

kategoriassa Kirjoitukset 341 0
0
Puheeni eduskunnan täysistunnossa 21.2.2017 Pääministerin ilmoitus lainvalmistelusta
 
 
Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan suurimman kunnianhimon tulee olla laadukas lainsäädäntö, sellainen, joka lisää kansakunnan oikeudenmukaisuuspääomaa; joka lisää vapaaehtoista halua noudattaa lakia; joka kaventaa harmaita alueita; joka vähentää tulkinnan tarvetta oikeuslaitoksien kautta; joka lisää työmme kunnioitusta lainsäätäjänä. Kaikkien hallituksien ja virkamieskunnan tulisi vuorollaan pyrkiä tähän. Aika lopulta arvioi työmme. 
Jotta tällaiseen ihannetilaan pääsisimme, edellyttää se yhteistä tahtotilaa ja asian vaatimia resursseja ja riittävää aikaa valmistelulle. Nyt näyttää siltä, ja myös kaikki indikaattorit osoittavat siihen suuntaan, ettei tämä ylevä periaate ole toteutumassa. Tästä on meidän kaikkien syytä olla huolissaan ja päättäväisesti tarttua asiantilan muuttamiseen. Olisi myös kohtuutonta sanoa, että tämä lainvalmistelun keskeneräisyys olisi vain tämän hallituksen ongelma, vaikka se onkin jo tätä hallitusta leimaava. Jo kymmenen vuoden ajan ovat lainoppineet kohteliaasti vihjailleet heikosta lainsäätämisprosessista. 
Arvoisat hyvät edustajat ja hallitus! Meidän on nostettava oman tekemisemme tasoa. Yksi mittari lainsäädäntötyön onnistumisesta voisi olla oikeuskäsittelyiden väheneminen laintulkinnan epäselvyyden tähden. Tämä tarkoittaisi lain tarkkarajaisuuden lisäämistä säätämisessä. 
Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaus tälle kaudelle on alusta asti ollut paremman sääntelyn laatiminen. Tavoitteeksi asetettiin säädöspolitiikan ohjauksen selkeyttäminen, sääntelymäärän keventäminen ja vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Kristillisdemokraatit tukevat kaikkia näitä tavoitteita. Hallitukselta tulee tänä keväänä 120 esitystä ja 7 selontekoa. Vaikka ahkeruus on arvostettavaa, niin määrä harvoin korvaa laatua, varsinkaan silloin kun puhutaan yhteiskuntamme ja sen tulevaisuuden kannalta erittäin keskeisistä rakenteista ja niitä muuttavista muutoksista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa: aikaa on oltava riittävästi, ettei kansa tipahda kyydistä. 
Huoli lainvalmistelun heikosta laadusta on noussut esille usean tahon toimesta. Perusteltu kritiikki on kohdistunut muun muassa perustuslaillisten ongelmien ohittamiseen useamman esityksen kohdalla. Näistä muutamina voisi mainita Vaasan päivystyskysymyksen ja käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen, joissa uhataan muun muassa perustuslaissa turvattua kielioikeutta ja oikeutta oikeusturvaan. Iso huoli on kunnollisten vaikutusarvioiden puuttuminen. Lisäksi hallitus on leikkauspolitiikkansa keskellä toistuvasti tyytynyt perustelemaan esityksiä vain taloudellisilla syillä. Tämän asian on nostanut esille myös lainsäädännön arviointineuvosto. Lakivaliokunnan jäsenenä totean, että valiokunta ei voi perustaa lakia vain fiskaalisiin syihin. Vaikka kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää Suomen talouden parantamista keskeisenä tavoitteena, katsomme, ettei pelkillä talousvaikutuksilla voida poistaa muiden perusteiden ja vaikutusten merkitystä. 
Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että isot lainsäädäntökokonaisuudet tuodaan eduskunnalle yhtenä kokonaisuutena, ei niin kuin nyt tehdään esimerkiksi sote-lainsäädännössä, että muutosesitykset tuodaan pieninä paloina, jolloin kokonaistavoitteet ja toteutus jäävät arvailujen varaan. Tämä lisää epätietoisuutta koko yhteiskunnassa hallituksen pyrkimyksistä ja hankaloittaa kuntien valmistautumista uudistukseen. 
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että hallitus suhtautuu näihin laajoihin havaintoihin nöyrästi ja parantaa omaa juoksuaan, jotta mekin oppositiossa voisimme juosta paremmin. 
kategoriassa Kirjoitukset 833 0
0

Tänään hyväksyttiin laki, joka tiukentaa jo turvapaikan saaneiden perheenyhdistämistä. Suomi astuu tällä päätöksellä oudolle tielle, joka on ristiriitainen sen kuvan kanssa, joka Suomesta on, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavana maana. Eduskunnassa käyty keskustelu torstaina 16.6. uuden lain lähetekeskustelussa oli suorastaan hälyyttävä. Eräs edustaja kysyikin osuvasti, mitä Suomelle on tapahtumassa? Keskustelusta sai sellaisen kuvan ja näkemyksen, että Suomi on jotenkin liian hyvä maa turvapaikanhakijoille ja meidän on alettava luoda sellaista lainsäädäntöä, jossa näyttäisimme huonommalta maalta, kuin olemme, jotta emme ole turvapaikahakijoille liian houkutteleva maa. Oli aivan pakko kysyä: Mitä väärää on siinä, että etsii luvattua maata. Mitä väärää on siinä, että haluaa parasta, eikö se ole jokaisen ihmisen unelma, saada parasta?

Tässä puheeni aiheesta eduskunnassa:

Tämän hallituksen esityksen tarkoitus on, kuten teskti sanoo: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.  

Tämä laki esitys on osa sitä jatkumoa,  jossa hallitus toteuttaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa, joka on kovasydämistä, hädänalaisten ihmisten oikeusturvan ylenkatsovaa sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa. Kun Edustaja Eerola täällä istunnossa eilen puheessaan avasi perussuomalaista maailmankuvaa maahanmuuttolain käsittelyssä, oli se paljastavaa ja kuvaavaa Peussuomalaisesta unelmien Suomesta:
Lainaus: Täytyy jälleen kerran kiittää hallitusta.Tällä esityksellä taas kerran se hivuttaa ulkomaalaislakia tiukempaan suuntaan eli siihen suuntaan, joka perussuomalaisten tavoitteena on ollut jo pitkään. On erinomaisen tärkeää, että Suomesta tehdään entistä vähemmän houkutteleva maa enää uusien turvapaikanhakijoiden tulla ja että entistä harvempi turvapaikanhakija saisi jäädä Suomeen. Se käsittelyn nopeus tai hitaus, mihin täällä on viitattu, on loppujen lopuksi sivuseikka, jos kuitenkin saadaan rajoitettua tätä uusien tulijoitten määrää ja jos entistä harvempi niistä uusista tulijoista jää.  Sitten mikä on myös erinomaisen hyvä asia, on, että näitten oikeusavustajien mahdollisuutta osallistua rajataan. Lainaus loppu.

On surullista, että Suomea viedään nyt perussuomalaisten johdolla maahanmuuttopolitiikassa Unkarin ja Itävallan suuntaan. Suomi, joka on kuuluisa kansainvälinen toimija ihmisoikeuksien ja ihmisarvon maana, on nyt kääntymässä sisäänpäin, itsekkääksi ja rajat hädässä olevilta sulkevaksi maaksi.  Erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa saa jatkuvasti vastata kysymyksiin, mitä Suomessa on tekeillä? Häpeillen ja posket punaisena siinä sitten yrittää vakuuttaa: älkää olko huolissanne, tilanne on vain väliaikainen.

Tällä esityksellä tehdään lähes mahdottomaksi kansainvälistä suojelua tarvitsevien perheiden yhdistäminen.
Tällainen lakiesitys on häpeäksi Suomelle, se  on kohtuuton ja kunniaton.

Valiokunnan mietinnössä todetaan:

Perheen yhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Oikeus perhe-elämään

Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perutuslaissa turvattu oikeus. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä, mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset eli oltava muun muassa oikeasuhtaisia niin että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksessa kohtuuttomaksi.  

Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tulkintakäytännössään katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta tai velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. EIT on lausunut myös, että periaatteessa se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta. Tuomioistuin kuitenkin on tutkinut, onko toimeentulovaatimus kyseisessä tapauksessa kohtuullinen (EIT, Konstatinov v. Alankomaat, 26.4.2007).  

Euroopan unionin perusoikeuskirjan perheen suojaa koskevassa 7 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Lapsen edun huomioon ottaminen kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa perustuu muun muassa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan.  

Tässä esityksessä rikotaan kansainvälistä kohtuullisuuden määritelmää ja aivan varmasti tulemme näkemään Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vastaamassa tämän kohtuullisuuden vaatimuksen rikkomisesta.

Mietinnön vastalauseessa on hyvin kuvattu ne kohtuuttomuudet, jotka tähän liittyvät, ja kuinka ne olisi helposti korjattavissa esimerkiksi ottamalla verrokiksi ulosoton suojaosuus, joka määrittelee sen, millaisilla tuloilla tulee Suomessa toimeen. 

kategoriassa Kirjoitukset 2262 1
0

Valtioneuvoston antama ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin nykyistä kansainvälistä toimintaympäristöä ja on myös varsin realistinen Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Sen parasta antia on rehellinen ja pelkistetty analyysi naapurisuhteistamme ja erityisesti suhteestamme Natoon ja turvallisuusyhteistyöstämme Ruotsin kanssa.

Se myös asettaa Suomen turvallisuuden kannalta pitkän tähtäyksen peruslinjat ja päämäärät selkeään muotoon, jossa Suomen tärkeimmät tehtävät ovat välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin, omata vahva ja uskottava oma puolustus sekä olla aktiivinen kahdenvälisen ja monenkeskisen  ulko- ja turvallisuupolitiikan rauhaa edistävä toimija, jonka tavoitteena on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö.

Toimintaympäristömme viimeaikainen muutos on luonut myös uusia uhkia ja epävakautta. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Sille ominiasta on muutoksen nopeus ja ennustamattomuus.

Juuri tämä tosi seikka, jossa Suomi on rauhan ja vakauden rakentaja, sekä sotilaallisesti riippumaton, antavat meille mahdollisuuden ja tilan puhua maailman epävakauteen rauhantahtoisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kuten Yhdysvaltain presidentti hiljattain totesi: Pohjoismaisella yhteiskuntamallilla on kansainvälistä vetovoimaa, ja se antaa
vahvan pohjan Pohjoismaiden vahvistuvalle yhteistoiminnalle kansainvälisessä politiikassa.

Valitettavaa on, että pitkään jatkunut rauhan ja hyvän yhteistyön ylle on tullut tummia pilviä erityisesti Venäjän taholta, jonka valitsema tie on johtanut kasvavaan jännitteeseen ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon kasvuun Euroopassa.

Uutta on myös se, miten Suomi puhuu Venäjästä. Se kieli, jolla nyt puhumme suhteestamme Venäjään ja sen toimista on tosiasiat toteavaa ja rohkeaa: lainaus selonteosta: Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.  Venäjä käyttää etujensa ajamiseen laajaa sotilaallista ja ei-sotilaallista keinovalikoimaa. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Lainaus päättyi.

Samalla kun puheemme Venäjästä ja sen toimista tiukkenevat, on myös lähentyminen Natoon lisääntynyt. Naton kanssa tehty Isäntämaasopimus oli tässä merkittävä uusi askel. Samoin nyt viitoitettu tie aseellisen yhteensopivuuden syventämisestä Naton kanssa ovat jo askelmerkkejä Naton suuntaan. En ihmettele, jos Suomen Nato jäsenyys on todellisuutta lähi vuosina. Jotta näin ei tapahdu, on Suomen yhä selvemmin ja päättäväisemmin vahvistettava omaa sotilaallista kykyään ja hyvää keskustelukulttuuria Venäjän kanssa. En usko, että yksikään muu maa todella ymmärtää, niin kuin Suomi ymmärtää Venääjää naapurina, jonka kanssa olemme oppineet rauhassa elämään, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näin on hyvä jatkaa. On hyvä pitää mielessä, ettei sotilaallinen yhteistyö Ruotsin tai Euroopan kanssa, ole turvallisuutemme lopullinen tae, vaan omista lähtökohdista, pitkäjänteiset ja harkitut toimet suhteessa Venäjään. 
Suomen on myös vahvistettava omilla toimillaan YK:n roolia ja mahdollisuutta toimia vakauden välineenä maailmanlaajuisesti. Suomen on mahdollisimman pian palautettava taloudellinen tukensa YK:n järjestöille, jotka hallitus tänä vuona leikkasi. Näin Suomi palauttaisi maineensa rauhan tekijänä kansainvälisessä yhteisössä. 

kategoriassa Kirjoitukset 1094 0
0

Itä-Suomen yliopiston johdon kyvyttömyys tulee Savonlinnan kaupungille kalliiksi. Hyvällä johtamisella yliopisto voisi helposti taata Savonlinnan opettajakoulun jatkumisen. Jos nykyinen yliopiston johto kokee, ettei Savonlinnan opettajakoulutus saavuta tavoitteitaan ja ole riittävän vetovoimainen, niin vain keskinkertainen johtajuus esittää vastauksena toiminnan alasajoa. Lakkautuksen sijaan heidän tulisi kääntää katseet koulun toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen.

Itä-Suomen yliopiston johdon lisäksi maan johdolta kaivattaisiin jämäkkyyttä asiassa. Keskiviikkona pääministeri Sipilä pesi kätensä Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkautuksesta ja vyörytti koko vastuun yliopistolle. Sipilän mukaan "päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus”.  Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vuorostaan totesi, että Suomen hallitus noudattaa yliopistolakia, perustuslakia ja kunnioittaa yliopistojen autonomiaa. Lakien ja muodollisuuksien taakse meneminen ei ole todellista johtajuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi tosiasiallisesti mahdollisuus ohjata Itä-Suomen yliopistoa, sillä ministeriö päättää yliopistojen rahoituksesta. Yliopistoille perustuslaissa ja yliopistolaissa taattu itsehallinto ei estä ottamasta ministeriön ja yliopiston välisiin sopimuksiin toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnan määritteleviä kohtia. Alueelliset näkökulmat on aiemminkin huomioitu päätöksenteossa. Näin toimi mm. Vanhasen hallitus kun se 2007 päätti liittää osia Sipoosta Helsinkiin, perustellen päätöstään alueellisilla kehitysnäkökulmilla. Huonoja päätöksiä voi myös peruuttaa, sekin on hyvää johtajuutta. 

kategoriassa Kirjoitukset 1670 0
0

Puheeni tänään eduskunnassa Valtion omistajaohjauspolitiikasta 

Valtion omistajapolitiikassa tulee huomioida, että yhteinen hyvä kuuluu kaikille. Hallituksen tulee muistaa tämä tärkeä periaate kun se tekee päätöksiä valtion omistuksista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei vastusta järkeviä keinoja uudistaa valtion omistajaohjausta ja on avoin uusille keinoille luoda kasvua. Suomalaisten yhteistä omaisuutta ei tule kuitenkaan myydä kevyin perustein, eikä valtion omistamia yhtiötä lahjoittaa pääomasijoittajille.

Omistajapolitiikka ei ole aina ollut onnistunutta. Valtio on viimeisen 25 vuoden aikana myynyt tuottavaa omaisuutta yli 17 miljardin euron edestä. Onko näillä rahoilla luoto uutta kasvua ja työpaikkoja? Hyvin vähän. Kemira Grow How:n myynti nosti suomalaisten maanviljelijöiden lannoitteiden hintoja merkittävästi. Fortumin osittainen myynti toi valtion kassaan 1,6 miljardia euroa, mutta myynnin johdosta valtio on menettänyt lähes kymmenkertaisen summan menetetyn arvonnousun ja saamatta jäämien osinkojen muodossa. Alkuvuodesta todistimme miten pääomasijoittajat toimivat kun sähköverkkoyhtiö Caruna nosti kuluttajahintojaan merkittävästi. Valtion omaisuuden myynnillä ja yksityistämisellä on hintansa ja sen hinnan ovat saaneet maksaa tavalliset suomalaiset veronmaksajat. 

Valtionneuvoston periaatepäätöksessä todetaan viisi perustaa valtion omistamiselle. Näistä viidestä perustasta on helppo olla samaa mieltä. Kun valtion omaisuutta tarkastellaan, tulee tarkasti ja johdonmukaisesti määritellä mihin lokeroon mikäkin omistus kuuluu. Erityisen tarkka pitää olla siinä vaiheessa kun omistuksista luovutaan. Caruna on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun myydään luonnollisessa monopoliasemassa oleva yhtiö.

Finanssi-intressiä ei tule väheksyä. Ruotsissa on viime vuosikymmeninä myyty merkittävästi valtion omaisuutta, mikä on johtanut siihen, että valtion tulot omistuksista ovat vuodesta 2006 lähtien puolittuneet. Nyt Ruotsissa pohditaan yhtiöiden takaisin ostamista. Valtion omistusten tuomat tulot ovat tärkeitä myös Suomessa. Niiden vähentyminen näkyy veronkorotusten tarpeena, mikä ei varmaankaan ole tämän hallituksen tavoite?

Hallituksen kaavailemaan kehitysyhtiöön siirrettävät omistukset on mitä ilmeisimmin tarkoitus laittaa myyntikuntoon. On perusteltua kysyä onko järkevää myydä merkittävä osuus tuottoisasta ja huoltovarmuuden kannalta merkittävistä yhtiöistä, kuten Nesteestä. Postin pilkkominen tällä tavoin vaatisi tarkempaa keskustelua. Altian myynti ei ole ongelmaton, puhumattakaan huoltovarmuusnäkökulmasta Arctian osalta. On perusteltua kysyä onko valtiollinen kehitysyhtiö oikea tapa luoda kasvua vai pitäisikö valtion mieluummin luoda parempia olosuhteita yksityisen rahoituksen, kuten joukkorahoituksen, kanavoimiselle kasvuyrityksille? Periaatepäätöksessä esitetään muutoksia valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmään ja yhteiskuntavastuuseen. Vaatimukset maakohtaisesta raportoinnista ja verosuunnittelusta luopumisesta ovat hyviä ja kannatettavia. On tärkeää, että valtio aktiivisesti seuraa miten vaatimukset käytännössä toteutetaan. Yritysjohtajien ylisuuret palkkiot ja optiojärjestelmät ovat herättäneet katkeruutta kun samaan aikaan työntekijöitä on irtisanottu. Olisiko aiheellista muuttaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmää? KD eduskuntaryhmän mielestä irtisanomisten kautta syntyvien lisävoittojen sijaan tulisi yritysten johtoa palkita yhteiskuntavastuullisuudesta, työpaikkojen syntymisestä ja pitkän aikavälin liikevaihdon kasvusta.Valtion omaisuus kuuluu kaikille suomalaisille. Hallituksen tehtävänä on pitää siitä huolta, jotta voimme jättää tuleville sukupolville muutakin kuin velkataakan.

 

kategoriassa Kirjoitukset 1239 0
0

Näin olen puhunut

Hyvinkäällä KD:n turvallisuusillassa puhuneen kansanedustaja Antero Laukkasen mielestä hallituksen esitykset vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.

- Tuomioistuinmaksujen korotukset, valitusoikeuden rajoittaminen ja sakkomaksujen korotukset valtion kassan tilkitsemiseksi murtavat kansan uskoa oikeuslaitoksen toimivuuteen.

- Jos raha valitaan oikeuslaitoksen ohjaimeksi, niin silloinhan pitäisi muuttaa kaikki vankeustuomiot sakkorangaistuksi, silloin valtion kassaan tulisi rahaa ja vankilakulut lakkaisivat kokonaan.  

Laukkanen muistuttaa, että suomalaisen yhteiskunnan oikeusvaltiokäsitys rakentuu oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

- Oikeuslaitosta tulee pitää yhteiskunnan kaikkia osapuolia palvelevana peruspalveluna. Hallituksen ja eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rikolliset saavat tuomionsa, syyttömät vapautetaan syytteistään ja kansalaisilla on todellinen mahdollisuus hakea ratkaisua ongelmiinsa myös oikeusteitse ilman kohtuutonta viivettä ja epäilyä tutkinnan puutteista, Laukkanen sanoo.

Laukkasen mukaan tällä hetkellä oikeuslaitoksen riippumattomuus tuntuu olevan monellakin tapaa liipasimella. 

- Oikeuslaitoksen toiminnan on oltava taloussuhdanteista riippumatonta. Oikeuslaitoksen voimavarat ovat viime vuosina huventuneet ja samalla tehtävät kasautuneet. Vain toimiva oikeuslaitos turvaa yhteiskunnan toimivuuden ja rauhan sekä jokaisen kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksien yhtäläisen toteutumisen, Laukkanen toteaa.

kategoriassa Kirjoitukset 1383 0
0

Näin ole toiminut

 

Hallitus on esittänyt leikkauksia korvauksiin, joita maksetaan työnantajille työntekijöiden vanhempainvapaiden ajalta kertyvistä lomapäivistä. Lakiesityksestä (HE 145/2015) äänestetään eduskunnan täysistunnossa huomenna keskiviikkona. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy muutosta, vaan esittää sen hylkäämistä. Kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt mietintöön vastalauseen.

-          Tämä on hallitukselta huono naistenpäivän lahja nuorille naisille, edustaja Laukkanen toteaa.

-          Esityksellä on negatiivinen tasa-arvovaikutus, sillä se nostaa potentiaalisesti äitiyslomalle jäävien nuorten naisten palkkaamisen kynnystä entisestään, hän sanoo.

Lakimuutos lisäisi työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia työnantajille. Esitys asettaisi työnantajat eri asemaan sen perusteella, mitä työehtosopimusta heidän pakko noudattaa. Mikäli työehtosopimus määrittäisi, että lomaa kertyy koko äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta, korvausta ei kuitenkaan maksettaisi kuin kuuden kuukauden ajalta. Kuntasektorilla työnantajan saamat sairausvakuutuslain mukaiset vuosilomakustannuskorvaukset alenisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

Esitys leikkaa vuosilomien kertymistä epätasa-arvoisella tavalla. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy jatkossa enintään kuuden kuukauden ajalta, ellei työehtosopimuksessa muuta sovita. KD eduskuntaryhmä esittää lakiesityksen hylkäämistä myös tältä osin.

-          Erityisen hankala tämä esitys on yksinhuoltajaäitien kannalta, sillä he eivät voi jakaa vanhempainvapaata isän kanssa ja siten omalla valinnallaan vaikuttaa vuosiloman kertymiseen.

-          Lainvalmistelussa on jälleen kerran unohdettu lapsinäkökulma ja että vaikutusarviot on jätetty tekemättä. Ihmettelen, että edetään käänteisessä järjestyksessä: ensin säädetään laki ja mietinnössä edellytetään, että lain vaikutukset tutkitaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Miksi vaikutusarviota ei tehdä ennen lain säätämistä? Laukkanen toteaa.

kategoriassa Kirjoitukset 1547 0
0

Puheeni täysistunnossa

 
Torstai 22.10.2015 klo 16.02—20.19
 
 
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi
Hallituksen esitys
 
17.33
Antero
Laukkanen
kd
 
Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty puheenvuoroja niin puolesta kuin vastaan, ja hieman hämmästyttää se, että jotenkin olisi yksi parlamentaarinen ryhmä täällä, jolla ei olisi oikeutta omaan vakaumukseen ja sen esille tuomiseen ja perustelemiseen. Pidän sitä kyllä demokratian räikeänä kaventamisena. Vihreä voi olla vihreä ja punainen voi olla punainen. Myös kristillisdemokraatti voi ilmaista omaa maailmankatsomustaan ja siihen perustuvaa uskoaan ja näkemystään, sille pitää tässä yhteiskunnassa olla myös tila. 
Täällä käytiin keskustelua rasismista hetki sitten, ja olimme kaikki sitä mieltä, että kaikenlainen rasismi tulee torjua. Koen sen erittäin, no, tekisi mieli käyttää sanaa loukkaavana, että minä en saisi ilmaista uskoani. Se menee henkisen rasismin puolelle. 
Arvoisa rouva puhemies! Me käsittelemme nyt esitystä, joka on niin sanottu liitännäislaki viime eduskunnan päätösten pohjalta. Jokainen eduskunta vuorollaan säätää lakeja ja muuttaa edellisten eduskuntien lakeja, muuttaa niitä, jopa peruuttaa, niin kuin tämä hallitus, puolen vuoden ikäinen hallitus, on tuonut jo kaksi esitystä lain peruuttamisesta. En näe mitään ongelmaa siinä, että jos tämä eduskunta niin katsoo, niin sillä on mahdollisuus peruuttaa viime kaudella tehty avioliittolain muutos. Se on täysin mahdollista. 
Tuo avioliittolakimuutos, joka viime kaudella tehtiin, saamani selvityksen mukaan vaikuttaa lähes 200 lakiin ja säädökseen. Ja se onkin hyvin mielenkiintoista, miten me teemme tässä talossa ilman arviointeja sellaista lainsäädäntöä, jonka muutosvaikutukset ovat näin mittavat. 
Sitten täällä puhuttiin kansalaisaloitteiden roolista ja tehtävästä. Jaan sen huolen siitä, että jos kansalaisaloitteen pohjalta voidaan suoraan ohittaa normaali lainsäädäntömenettely, niin meillä on tässä kansalaisaloitelaissa valuvika. Koko poikkihallinnollinen, normaali ministeriöiden välinen valmistelu jäi tässä avioliittolain muutoksessa tekemättä. Se tuli ohi kaikkien normaalien käytäntöjen. Nyt me olemme siinä pisteessä, että tänne tulee 20—30 lakia, jotka siis vaikuttavat 200 lakiin ja säädökseen, ja me joudumme täällä nyt sitten käymään keskustelua, mikä niiden mahdollinen vaikutus on.  
No, seuraava megatrendi — näin sanovat tulevaisuustutkijat — on neutraliteetti. Suvaitsevaisuus on nyt tietyllä tavalla trendinä jätetty taakse, koska suvaitsevaisuuden voimakkaat ajajat ampuivat itseään jalkaan, kun eivät suvainneet niitä, jotka eivät heitä suvainneet. Nyt meillä on edessä sellainen uusi trendi, neutraliteetti, jossa kukaan ei ole yhtään mitään, identiteetit katoavat, suomalaiset eivät ole enää suomalaisia, he ovat helsinkiläisiä tai kuopiolaisia tai lontoolaisia tai jotain. Ihmisiltä katoaa identiteetti. Se on se, joka meillä on edessämme, kun lähdemme tälle niin sanotulle neutraliteettitielle. 
Arvoisa puheenjohtaja! Arvostan keskustelua, arvostan keskinäistä kunnioitusta, arvostan sitä, että me täällä arvokkaasti puhuttelemme toisiamme, kuulun tässä mielessä vanhan liiton miehiin. Uskon, että jos näistä kaikista asioista rauhassa keskustelemme ja hyväksymme tosiasiat — niin kuin kaikkien muidenkin lakien kohdalla me kuuntelemme toisiamme, teemme selvityksiä ja otamme osaksi päätöksentekoon nuo vaikutukset — niin tässäkin ja näissäkin liitännäislaeissa meidän pitäisi hyväksyä se todellisuus, joka meillä on edessämme, että meillä on massiivinen määrä lakeja nyt, joihin tämä vaikuttaa ilman niiden seurauksien arviointia. Tästä olen surullinen.  
Täällä on jo hyvin puhuttu, mihin tämä nyt esillä oleva laki tulee vaikuttamaan, ja meidän kohdallamme, kristillisdemokraattien, on aivan selvä, että avioliitto on sellainen instituutio, joka on yksi perustavaa laatua oleva instituutio, jolla on aivan oma erityinen asemansa yhteiskunnassa. Sitä me tässä puolustamme. En usko, että täällä on ketään, joka voi väittää, että kaikki ihmissuhteet olisivat samanarvoisia. Jokaisella meillä on ihmissuhteita, jotka ovat erilaisia. Uskomme, että avioliiton erityisasema yhteiskunnassa lähtee juuri tästä periaatteesta, että on yksi sellainen merkittävä ihmissuhde, jota on tärkeää yhteiskunnallisesti suojata. Nyt tästä periaatteesta sitten olemme edellisellä kaudella päättäneet luopua. Ei olisi huono asia peruuttaa silloin, kun ollaan tehty semmoinen päätös, joka tulee näin merkittävällä tavalla muuttaman yhteiskuntaa. 
Arvoisa rouva puhemies! Hyvä herra oikeusministeri, arvostan teidän rehellisyyttänne, se tekee minuun suuren vaikutuksen. — Kiitoksia. 
kategoriassa Kirjoitukset 2390 1
0

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2016 tulisi olla rohkaisevaa ja tulevaisuuteen toivoa luovaa tekstiä. Näin ei kuitenkaan ole.  Monet esitykset alkavat sanoilla: luovutaan, poistetaan, leikataan, lakkautetaan, jäädytetään. Tästä valikoimasta on vaikea kehittää nousuun tarvittavaa kiitorataa. Tässä puheeni tänään talousarvion lähetekeskustelusta.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen vuoden 2016 talousavioesitys toteuttaa hyvin pitkälti hallitusohjelman tavoitteita.

Talousarvioesityksen merkittävin strateginen linjavirhe on seuraava: se leikkaa kotimaista ostovoimaa merkittävästi useaksi vuodeksi eteenpäin. Tämä taas hidastaa kotimaisia investointeja entisestään ja tästä seuraa lisää työttömyyttä.

Näin tehdessään hallitus luo epävarmuuden ilmapiiriä ja jännitteitä tulevaisuuteen, koska pelko oman työn säilymisestä lisääntyy. Esityksen merkillisin osa on, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen, joka johtaa siihen, että Suomi ajautuu koulutuksessa ja tieteessä laadullisesti taaksepäin. Tämä saattaa johtaa merkittävään aivopääoman siirtymiseen ulkomaille.

Esitys myös heikentää sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ts lisää eriarvoisuutta.

Esityksen vahvuuksia ovat sen yrittäjyyttä kannustava ote ja normien purkuun tähtäävät tavoitteet sekä omaishoitoon panostaminen.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen kummallisuus on, että se toteuttaa säästöjä sellaista kohteista, jotka tulevat varmuudella lisäämään menoja säästön sijaan. Hallitus toteuttaa lähes kirjaimellisesti 90-luvun laman virheet. Ne, joista kaikki olemme sitä mieltä, että ne olivat Suomen poliittisen historian virheellisimpiä toimia, joiden laskua maksamme vieläkin.

Hallituksen esityksen vaikutukset pienituloisiin, yksinhuoltajiin, sairaseläkkeellä oleviin ja vanhuksiin ovat yksinomaan kurjistavia ja kohtuuttomia.

Asiakasmaksujen korotukset, asumistuen leikkaukset, päivähoidon ja kerhotoiminnan leikkaukset, sairasvakuutuskorvauksen leikkaus, lämmityksen veronkorotus, nämä kaikki kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin ja perheisiin.

Kaiken lisäksi kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, joka tulee myös näkymään kuntien palveluiden heikkenemisenä.

Hallitus jäädyttää useimmat indeksit, joka johtaa siihen, että kuilu tulojen ja elinkustannusten välillä kasvaa, jolloin ostovoima heikkenee.

Yksi kaikkein ihmeellisin leikkaus on kehitysyhteistyöstä leikkaaminen. Leikkaus toteutetaan nimenomaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toiminnasta, jonka seurauksena Suomi on menettämässä erityisosaamista, joka on maailmanluokan osaamista.

Arvoisa rouva puhemies

Ymmärrämme hallituksen pyrkimyksen tasapainottaa valtion talous ja saada kansantalous nousuun. Ymmärrämme senkin, että koulutuksen viedessä niin suuren osuuden julkisista menoista, on ollut pakko etsiä säästöjä myös sieltä. Toisen asteen uudistus on välttämätön. Hallitus on esityksissään kuitenkin kohtuuttoman kova ja osin ristiriitainen.

Kun hallituksenkin pyrkimys on saada Suomi nousuun innovaatioiden kautta, niin leikkaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Suomen akatemian tutkimushankevaltuuksia vähennetään 10 miljoonalla eurolla ja Tekesiltä ja Tekesin Shokeilta (Huippuosaamiskeskuksilta) säästöt vähittäin kasvavat vuoteen 2019 mennessä 130 miljoonaan euroon. Tekesin säästöt iskevät myös valtion aiemmin omistaman Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintaan vähentyneinä tilauksina. Kun VTT vähensi viime vuonna 323 ihmistä, kohdistuivatko vähennykset hallintoon? Monet viestit kertovat että nimenomaan vähennettiin tutkimuspalveluista.

(Hallitus nimenomaan korostaa, että korkeakouluissa "rahoituksen vähennystä ei tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä" vaan erityisesti hallintoon. Kun yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tehdään esimerkiksi 75 miljoonan euron pysyvät menosäästöt ja vuoteen 2019 mennessä 175 miljoonaan nousevat indeksisäästöt, kuinka hallitus on arvioinut, että ne eivät vaikuta opetus- tai tutkimushenkilökuntaan?

Helsingin yliopiston hallitus päätti viikko sitten aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi 1200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Jo useita yt-neuvotteluja on käyty Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa ja Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa. Myöntääkin hallitus, että näitä henkilöstövähennyksistä on mahdoton tehdä vähentämättä tutkimus- ja opetushenkilökuntaa ja heille aivan välttämättömiä hallintopalveluja? On vielä otettava huomioon, että jos on olemassa poteroihinsa kaivautunutta hallintoa ja tehtäviinsä sopeutumatonta henkilöstöä, se osaa suojautua irtisanomisilta.)

KD tulee tekemään vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lisärahoitusta.

Huom! Sulkujen sisällä olevaa tekstiä en ehtinyt puhua.

kategoriassa Kirjoitukset 2297 0
0

Hallituksen esittämät leikkaukset kehitysyhteistyöhön tulee kohdistaa niin, ettei suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja projekteja jouduttaisi kohdemaissa supistamaan. Leikkaukset on järkevämpää tehdä valtioiden kahdenvälisistä tukiosuuksista, jolloin kohdemaa voi itse etsiä uuden kumppanin jatkamaan projektia, eikä varsinainen auttaminen vähenisi tai keskeytyisi. Hyville projekteille, joita Suomen avustamat projekti yleensä ovat, on jatkajia jonkun muun maan toimesta. Tällä leikkausten uudelleen kohdistamisella vältettäisiin irtisanomiset Suomessa sekä säilytettäisiin kehitysyhteistyön korkeatasoinen osaaminen Suomessa. Lisäksi emme kurjistaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden elämää.

Jos leikkausten painopiste kohdistetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, niin kuin hallitus on päättänyt, johtaa se myös kotimaisen työttömyyden lisääntymiseen ja valtion menojen kasvuun. Kaikki merkittävät kehitysyhteistyöjärjestö ovat jo käynnistäneet YT-neuvottelut. Leikkausten uudella kohdistamisella, voitaisiin työ säilyttää Suomessa ja YT-neuvottelut perua sekä säilyttää suomalaisten ammattimainen ja tuloksellinen kehitysyhteistyö. Tämä olisi hyvää Suomi nousuun politiikkaa.

kategoriassa Kirjoitukset 2105 4
0

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toinen talousarvioesitys on voimakkaasti poliittisesti kantaaottava ja piirtää jo Sipilän hallituksen linjaa, jossa pienituloisilta lapsiperheiltä ja kaikkein köyhimmässä asemaassa olevilta leikataan eniten, ei ainoastaan täällä kotimaassa, vaan nyt myös kehitysyhteistyön yhteistyömaiden lapsilta.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan tähän erityistä huomiota kun se toteaa:

”Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin vuoden 2013 kehyspäätöksessä (VNS 3/2013 vp) linjattiin, päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneitä tuloja (37,7 milj. euroa) ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön eikä ilmastorahoitukseen, vaan ne käytetään budjetin yleiskatteeksi. Tällainen käyttötarkoituksen muutos sisältyy sinänsä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, (liite 6, sivu 32), mutta muutoksen voimaantulo on siinä ajoitettu vuodelle 2016. Saadun selvityksen mukaan asiaa arvioidaan vielä uudelleen syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä hallituksen linjaus on tässä tilanteessa sinänsä perusteltu, mutta on kuitenkin tärkeää, että asiaa arvioidaan syksyllä uudelleen. Valiokunta korostaa, että Suomen on voitava huolehtia asianmukaisesti jo tehdyistä sitoumuksistaan. ” 

Arvoisa rouva puhemies

Nyt kun tätä linjausta on muutettu, eikä näitä saatuja tuloja ohjata, niin kuin on aikaisemmin sovittu, on syytä miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa Suomalaiselle kehitysyhteistyölle.

Suomalainen kansalaisyhteiskunnan toiminta on kansallinen ylpeydenaihe. Suomalaiset ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja solidaarisia. Erityisesti tämä näkyy suomalaisessa kehitysyhteistyössä, jota tekevät yli 200 järjestöä.

Suomalainen kehitysyhteistyö on maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua. Se on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Sen tulokset ovat kiistattomia köyhyyden ja kurjuuden vähentämisessä ja sivistyksen ja yrittäjyyden edistäjänä kolmansissa maissa.

Kehitysyhteistyö on tärkeä keino pyrkiä vähentämään köyhyyttä ja poistamaan maailmanlaajuista eriarvoisuutta. Tätä työtä tekevät useat eri toimijat. Suomessa onkin satoja kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat samalla suorin kanava tukea kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia. Lisäksi näiden järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein sellaisiin ihmisryhmiin, asioihin ja maantieteellisiin alueisiin, joita valtion tekemän kehitysyhteistyön kautta on vaikea saavuttaa. Järjestöjen kautta tapahtuva kehitysyhteistyö on myös erittäin kustannustehokasta, juuri sen tähden, että siihen osallistuu n 90.000 vapaaehtoista kansalaista.

Arvoisa rouva puhemies

Kaavailtujen leikkauksien seurauksena monen kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toiminta uhkaa merkittävästi vähentyä ja osalla toimijoista loppua kokonaan. Samalla se osaamispääoma, jota valtio ja kansalaisjärjestöt ovat yhdessä kartuttaneet, poistuu markkinoilta. Myös työttömäksi joutuvien määrä on merkittävä. Toivon, että hallitus voisi tähän asiaan palata syksyllä ja muuttaa esitystään siten, että näitä leikkauksia voitaisiin kohtuullistaa ja sopeuttaa useammalle vuodelle, jolloin järjestöillä olisi mahdollisuus viedä jo aloitetut projektit loppuun.

Arvoisa rouva puhemies

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitomatta olevan määrärahan osuus vaihtelee ELY-keskuksittain noin 5 prosentista 20 prosenttiin ja monin paikoin työllisyysmäärärahojen arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä. ELY-keskusten arvioiden mukaan lisämäärärahan tarve olisi 110 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että hallituksella on tarvittaessa valmius arvioida työllisyysmäärärahojen lisätarvetta jo alkusyksynä. On tärkeää, että hallitus heti alkusyksystä palaa asiaan ja tuo eduskunnalla esityksen työllisyysmäärärahojen lisäyksestä.

kategoriassa Kirjoitukset 1861 0
0

Puhe 2.6.2015 Eduskunta - hallitusohjelma

Arvoisa puhemies, pääministeri, hyvä hallitus

Lämpimät onnittelut uudelle hallitukselle ja runsasta Taivaan Isän siunausta ja viisautta uuteen vaativaan tehtäväänne.

Ole huolella lukenut hallitusohjelman linjauksia ja pidän sen lähestymiskulmasta Suomen nykytilaan ja moniin ongelmiin tarttumisesta. Siinä on uudistava ote ja se pyrkii erityisesti julkisen sektorin toimintatapojen tarkasteluun: miten voisimme kustannuksia karsimalla tuottaa palveluja paremmin ja oikea-aikaisesti.

Hallitusohjelman parasta antia on sen yrittäjyyttä koskeva osa, jossa on monia hyviä ja kannatettavia toimia, ne ovat kuin suoraan Kristillisdemokraattien vaalien yrittäjäohjelmasta.

Siinä on hyvä investointiosa, joka keskittyy teiden ja ratojen rakentamiseen ja korjaamiseen.

Siinä lähdetään purkamaan byrokratiaa ja sääntelyä.

Siinä lähdetään rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja tuottaa palveluja.

Nuorisotakuuta jatketaan ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään. Hyvä niin.

Arvoisa puhemies

Juha Sipilän ensimmäisen hallituksen, hallitusohjelmaan kohdistui paljon odotuksia ja toiveita paremmasta tulevaisuudesta.

Odotusarvo oli, kaiken sen keskustelun jälkeen, mitä oli julkisuuteen tullut Suomen uudesta noususta, että tämä hallitusohjelma antaa siihen nousuun eväät.

Tiesimme, ja olimme valmistautuneet siihen, että leikkauksia on luvassa, ja kestävyysvajetalkoot ovat edessä, mutta emme osanneet odottaa, leikkauksien kohdistuvan voimakkaimmin juuri pienituloisiin, yksinhuoltaja perheisiin, eläkeläisiin, pitkäaikaissairaisiin ja työttömiin. Varsinkin, kun juuri ylempi keskiluokka oli etukäteen erilaisissa tutkimuksissa ilmaissut selvästi, että he ovat valmiita kantamaan näissä yhteiskuntatalkoissa suuremman vastuun.

Arvoisa puhemies

Hallituksen ei tule ajatella, ettemmekö kaikki haluaisi olla näissä talkoissa mukana. Kyllä ja kyllä, me haluamme, me olemme mukana pelastamassa Suomea. Kysymys on kuitenkin, millä tavalla ja millä hinnalla, kenen kustannuksella ja kenen kantokyvyllä?

Monet johtavat poliitikot ja asiantuntijat ovat todenneet, että viime laman leikkaukset perheiltä ja pienituloisilta ja opiskelijoilta, olivat suuria virheitä, sillä niiden leikkauksien laskua maksetaan yhä edelleen.

Nyt näyttää siltä, että Sipilän hallitus valitsee saman tien ja tekee samat virheet uudestaan. Erittäin paheksuttavaksi tämän tekee se, että juuri ne poliitikot, jotka ovat edellisen laman leikkaajia kuuluvasti moittineet, nyt toteuttavat nyt samat leikkaukset. Onko tosiaan niin, ettei tällä hallituksella ole muistia ja sydäntä ollenkaan?

Onko tosiaan niin, ettei mitään muuta vaihtoehtoa Suomen nostamiseksi ole, kuin kaikkein pienituloisimpien ja sairaiden kukkaron tyhjentäminen? Tätä en toivoisi.

Jos tämä ohjelma toteutuu tällaisenaan niin:

  • Perusturva heikkenee
  • Sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy
  • Eikä oikeudenmukaisuus vastuunkannossa toteudu.

Arvoisa puhemies

Esimerkiksi, kun ohjelma linjaa kuntien harkinnanvaraisuuden nostamista palveluiden järjestämisessä ja sääntelyn ja normien poistamista, niin tämä saattaa avata oven sille, että kunnat tulevat rahapulassa karsimaan monia nyt suosituksiin perustuvia palveluja, jotka sitten johtavat jollain toisella alueella kasvaviin kustannuksia.

Tämä voi myös avata oven sille, että monet pienet kunnat kokevat, että nyt heillä ei enää ole velvoitetta järjestää joitakin palveluita, jolloin kuntien ja alueiden eriarvoisuus tulee Suomessa lisääntymään.

On tutkittu, kun kuntien itsemääräämisoikeus palveluiden järjestämisessä lisääntyy, niin on se lisännyt merkittävästi lisännyt eriarvoistumista palveluiden järjestämisessä.

Arvoisa puhemies

Näyttää siltä, että hallitusohjelmaa tehtäessä on aika loppunut kesken, ja monet asiat on siihen kirjoitettu, ilman, että on loppuun asti mietitty, mitä monet toimenpiteet tarkoittavat käytännössä ja, miten ne vaikuttavat kansalaisiin, ja mitä leikkaukset voivat maksaa tulevaisuudessa.

Jos Kristillisdemokraatit olisivat tässä hallituksessa, ei tätä yhteiskunnan sosiaalista perälautaa olisi poistettu, nyt se on naulattu, ainakin puolittain tiukasti kiinni. Heikot saavat tippua kyydistä, eikä heitä enää tarvitse nostaa kyytiin.

Arvoisa puhemies

Odotin, että hallitusohjelma olisi esittänyt vielä enemmän uusia keinoja talouden parantamiseksi. Mihin jäivät esitykset valtion Infra Oy:n perustamisesta, joka voisi käynnistää merkittäviä hankkeita ja tuoda työtä ja investointeja koko maan alueelle?

Entä: Olisiko jo aika keskustella peruspalveluiden ja hyvinvointipalveluiden erosta: voisimmeko keskittyä peruspalveluiden hyvään hoitoon ja rahoitukseen ja sitten miettiä, millaisia hyvinvointipalveluita on mahdollista tuottaa.

Nyt peruspalveluiden hoitoon on kuin huomaamatta ajautunut monia sellaisia palveluita, joita ei voi peruspalveluiksi tunnistaa, ja ne syövät varata hyvältä hoidolta.

Lopuksi.

Suomi on aina nousut ahdingosta silloin kun kansa on kääntynyt rukouksin Jumalan puoleen. Se on meille tuttu ja turvallinen tapa, jossa me kansakuntana pyydämme voimia ja viisautta vaikeina aikoina.

Suomi nousee, kun se laskeutuu rukouksissa polvilleen.

kategoriassa Kirjoitukset 1923 0
0

Työmarkkinat ovat murroksessa. Tarjolla oleva työ on vaihtamassa muotoaan. Ammatillisuus ja koulutus korostuvat. Suomeen on syntymässä kokonaan uusia työaloja ja vanhoja työaloja on hiljalleen poistumassa. Tässä tilanteessa, jossa vanhat ajattelutavat eivät enää toimi, on oikein kysyä, miksi työmarkkinaosapuolet rakentavat poteroita, kun tulisi ratkaista, miten työn tarjonta ja tekijät kohtaisivat. Miten työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä voidaan edistää? Miksi on työttömälle kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä, kuin tehdä työtä? Vastausta tähän kysymykseen on etsitty monilla eri tutkimuksilla, niin ruuhkasuomessa, kuin Kainuun korvessa. Hyviä vastauksia on myös löytynyt, mutta työmarkkinajärjestöt eivät löydä näistä sellaista yhteistä nimittäjää, jonka kanssa molemmat osapuolet voisivat kokea onnistuneensa tehtävässään. Tässä pelissä on lopulta vain yksi kärsijä: työtön. Olisiko aika uudistaa koko työmarkkinoiden etujärjestöjärjestelmä? Sitä odotellessa voisimme tehdä seuraavia asioita. Yksi nopeimmin työpaikkoja lisäävä toimenpide on pienten ja keskisuurien yrityksien työllistämistukien lisääminen ja työn tarjoamisen helpottaminen työttömälle. Toinen merkittävä toimenpide on, työttömyysturvan jatkuminen, silloinkin kun ottaa vastaan lyhytkestoisen työn. Kolmas toimi on, aktiivisesti siirretään työkyvyttömyyseläkettä jonottavat työhön kykenemättömät sairaat, työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljänneksi, suurteollisuuden tukeminen olisi sidottava työllistämiseen Suomessa ja investointeihin Suomeen. Viidenneksi, kolmannen sektorin potentiaali on otettava käyttöön yhtenä merkittävänä sosiaalisektorin työllistäjänä. On arvioitu, että kolmas sektori voisi tuoda 50.000 uutta pysyvää työpaikkaa, jos kansalaisten lahjoitukset kolmannelle sektorille olisivat osittain verovähennyskelpoisia. Näistä toimenpiteistä olisi voitava sopia mahdollisimman pian. Eivät kaikki työttömät halua pysyä työttöminä.

kategoriassa Kirjoitukset 2699 0
0

Blogiarkisto

Minun lupaukseni

Suomi on 2019 sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, yrittäjäystävällisempi, turvallisempi ja kokonaisveroaste on keventynyt.

  1. Peruspalvelut kuntoon, uusi välittämisen kulttuuri
  2. Perusturvan nostaminen kohtuulliselle tasolle.
  3. Terveyspalveluiden saatavuus paranee.
  4. Kokonaisveroaste on laskeva ja ostovoima nouseva.
  5. Työllistymisen esteitä on poistettu.
  6. Alle 25 -vuotiaiden työllistyminen paranee.
  7. Pyörät pyörimään: Valtio perustaa ”Infra Oy:n” suurien kansallisten investointien käynnistämiseen: Tieverkon ja siltojen parantaminen, ratahankkeiden toteus. Työtä syntyy ympäri Suomea.

Lue lisää >>